Perustietoa Sveitsistä
CH on lyhennys sanoista ”Confoederatio Helvetica”, mikä tarkoittaa Sveitsin valaliittoa. Kolme seutua Uri, Schwyz ja Unterwalden liittoutuivat puolustautuakseen mahdollisia hyökkääjiä vastaan. Näin syntyneen valaliiton perustamisajankohdaksi katsotaan 1.8.1291. Valaliitosta muodostui vaiheikkailla laajentumisilla Sveitsin valaliitto ja vuonna 1848 valtio Sveitsin valaliitto. Sveitsin liittovaltion kansallispäivä on 1. elokuuta.
Sveitsin pinta-ala 41 285 km2 on kahdeksasosa Suomesta (338 144,53 km2). Asukkaita Sveitsissä oli vuoden 2019 lopussa 8,6 milj. (Suomi yli 5,5 milj.) asukastiheyden ollessa 207/km2 (Suomessa 18,2/km2 maapinta-alan mukaan). Sveitsin asukkaista ulkomaalaisia on yli 2 miljoonaa.
Sveitsin naapurimaat ovat pohjoisessa Saksa (rajan pituus 345,7 km), idässä Liechtenstein (rajan pituus 41,1 km) ja Itävalta (rajan pituus 165,1 km), etelässä Italia (rajan pituus 734,2 km) ja lännessä Ranska (rajan pituus 571,8 km). Sveitsin rajojen pituus on yhteensä 1 857,9 km.
Koska Alpit vievät 60 % sekä Jura-vuoristo pohjoisessa 10 % Sveitsin pinta-alasta, asuu pääosa Sveitsin väestöstä noiden vuoristojen välissä ”Mittelland”-alueella, joka on 30 % Sveitsin pinta-alasta. Maan korkein kohta on Monte Rosan huippu Dufourspitze (4 634 m) etelässä Valais`n kantonissa. Sveitsissä on 140 jäätikköä, 1484 järveä ja lukuisia tekojärviä. Monet Euroopan suuret joet saavat alkunsa Sveitsin Alpeilta. Rhônen alkujäätikkö on Valais`ssa, Reinin ja Tonavan sivujoen Innin alkujoet ovat Graubündenissä ja Po-joen sivujoki Ticino laskee Välimereen Maggiorejärven kautta. Sveitsin suurimmat energialähteet vuonna 2018 olivat öljy 49,3%, sähkö 25,0% ja maakaasu 13,5%. Sveitsin sähköntuotannosta 55,4 % saatiin vesivoimasta, 36,1 % ydinvoimaloista ja 4,5 % lämpövoimaloista.
Sveitsissä on neljä virallista kieltä. Sveitsin saksaa (Schwitzerdütsch, lukuisia eri murteita) puhuu 63 % väestöstä Pohjois- ja Keski-Sveitsissä, ranskaa 23 % asukkaista Länsi- ja Lounais-Sveitsissä sekä italiaa 8 % väestöstä pääasiassa Ticinon kantonin alueella Etelä-Sveitsissä. Itä-Sveitsin vuoristossa asuvat retoromaniaa puhuvat 0,5 % kansalaisista.
Sveitsi muodostuu 26 hyvin itsenäisestä kantonista. Niistä on 17 saksankielistä, neljä ranskankielistä, yksi italiankielinen, kolme kaksikielistä (saksa ja ranska) ja yksi kolmikielinen (saksa, italia ja retoromaani). Vuonna 1848 otettiin käyttöön kansanäänestykset tärkeimmistä perustuslakiasioista. Puolustus, ulkopolitiikka, postilaitos ja perustuslaki nimettiin liittovaltiolle ja muut asiat jäivät kantonien omaan päätäntävaltaan. Aikaisemmin kantonit olivat olleet itsenäisiä mutta sotilas- ja kauppaliitossa yhteistyössä. Edelleen kantonikohtaisia ovat koulujärjestelmä sekä osittain lainsäädäntö ja tuomioistuimet. Veroprosentti vaihtelee kantonista toiseen.
Sveitsissä oli vuoden 2020 alussa 2 202 hyvin itsenäistä kuntaa (Suomessa 310 vuoden 2020 alussa). Suurimmat kaupungit ja niiden asukasluvut olivat vuonna 2017: Zürich 409 241, Genève 200 548, Basel 171 513, pääkaupunki Bern 133 798 ja Lausanne 138 905. Pienin kunta oli 14 asukkaan Corippon kunta Ticinon kantonissa.
Sveitsin bruttokansantuote oli vuonna 2018 USD 689,5 mrd. ja asukasta kohti USD 80 986 (Suomen vuonna 2017 USD 251,9 mrd ja asukasta kohti USD 45 703,33). Sveitsi on tunnettu pankeistaan, puolueettomuudestaan, lääketeollisuudestaan, kelloistaan ja koneenrakennuksestaan.
Tilastollisesti Sveitsissä akateemisten osuus on suuri, koska Sveitsissä akateemisiin ammatteihin valmistaviksi luetaan ammattikorkeakoulut ja vastaavat laitokset. Yliopistoissa opiskellaan väestön lukumäärään nähden vähemmän kuin Suomessa. Ammattialoista suurimmat Sveitsissä ovat palveluammatit (62 %), tekniset (22 %) ja terveydenhuolto (16 %).
Vuonna 2016 mediaanipalkka oli Sveitsissä CHF 6 502. Yksityisen sektorin keskipalkka on CHF 6 235 ja julkisen CHF 7 873. (Suomen mediaanipalkka oli vuoden 2018 lopussa 3 079 € ja keskipalkka 3 465 €). Sveitsin frangi on nykyisin miltei euron arvoinen. Työttömyysaste oli tammikuussa 2020 Sveitsissä 2,3 % (Suomessa vuoden 2019 lopussa 5,9 %).
Sveitsissä palkasta pidätetään ensin pakolliset menot: vanhuus- ja invalidivakuutus, toimeentulojärjestelyt, työttömyysvakuutus ja eläkerahasto. Lisäksi voi tulla muita kantonikohtaisia maksuja. Lisäksi jokaisella tulee olla pakollinen sairausvakuutus, joka voi maksaa 40-vuotiaalle CHF 380–400 kuukaudessa. Lapsesta vakuutusmaksu on puolet tuosta. Sveitsissä on 58 yksityistä sairaskassaa.
Sveitsiläinen maksaa veroa valtiolle, kantonille ja kunnalle. Keskituloisille veroa voi kertyä maksettavaksi noin 15 %. Yhteensä bruttopalkasta menee pakollisiin kuluihin noin 30 %.
Suurimmat kirkkokunnat ovat roomalaiskatoliset (36 %) ja tärkein protestanttinen kirkkokunta evankelis-reformoidut (24 %). Nämä kaksi ovat valtionkirkkoja (Landeskirche). Kirkkoihin kuulumattomien määrä on kasvanut ja on nykyisin 25 %.
Eurooppaa itään ja länteen jakaneen rautaesiripun kaaduttua Sveitsi vähensi puolustusvalmiuttaan vuoden 1990 jälkeen. Viime vuosina Sveitsi on ulkoisesta paineesta löysännyt lakiin 1930-luvulla kirjattua ulkomaisten tilinhaltijoiden pankkisalaisuutta.
Sveitsissä sijaitsee noin 200 eri kansainvälisten järjestöjen päämajaa, kuten Punainen Risti, Maailman postiliitto, YK:n alaisia järjestöjä ja Kansainvälinen olympiakomitea. Sveitsi hyväksyi YK:n jäsenyyden kansanäänestyksen perusteella vuonna 2002. ETA sopimus torjuttiin kansanäänestyksessä vuonna 1992. Sveitsi on yksi Euroopan vapaakauppajärjestön perustajista ja kuluu Euroopan neuvostoon sekä Schengen-alueeseen, vaikka ei ole liittynyt Euroopan unioniin.
Lähteet
Bundesamt für Statisk. http://www.bfs.admin.ch
Der Bund kurz erklärt 2019, Bundeskanzlei BK
Tilastokeskus. http://www.stat.fi