Venyttelyä hotelli Touringin pihalla
Saastal-laakso Mattmarkin tekojärveltä pohjoiseen
Ylös Plattjenen huipulle
Vihdoin Plattjenin huipulla (2 570 m)
Lepotauko lähellä Saas Feetä näköalaravintola Waldhüs Bodmeniin terassilla. Kuvassa vasemmalta Yrjö Tapio Mikkola, Riitta Stirkkinen, Kaija Kiviharju, Kaarle Perkki, Leena Perkki, Eeva-Liisa Maunuksela, Sirkka Mecklin, Seppo Haario, Anneli Tuomas-Kettunen, Tarja Haario, Matti Mecklin
Sveitsin Ystävien 4. vaellusmatka järjestettiin 1.- 8.9.2002 Sveitsiin, Wallisin kantoniin Saastalin laaksoon. Majoituspaikaksi valittiin taas tuttu hotelli Touring Saas Grundin kylässä (korkeus 1 500 metriä merenpinnasta). Helsingistä lennettiin Zürichiin ja Zürichistä matka jatkui tilausbussilla Saas Grundiin. Päivisin tehtiin seitsemän – yhdeksän tunnin vaelluksia. Lämpötila vaihteli 10 - 20 C asteen välillä. Sää oli vaihtelevaa. Matkanjohtajina toimivat Seppo ja Tarja Haario.
Päivä aloitettiin hotellin runsaalla aamiaisella. Lounastauolla matkan varrella syötiin omia eväitä. Hotellissa oltiin takaisin illansuussa, minkä jälkeen sauna, poreallas ja uiminen tekivät hyvän säväyksen. Viiden ruokalajin illallisen jälkeen ei kaivattu enää mitään iltaohjelmaa. Patikointi raittiissa ulkoilmassa tekee aina tehtävänsä.
Ensimmäisenä vaelluspäivänä maanantaina totuttelimme olosuhteisiin ja kiersimme Euroopan suurimman, lähellä Italian rajaa sijaitsevan Mattmarkin tekojärven (korkeus 2 197 m) ympäri ja tapasimme siellä sonneja ja lampaita. Päivän pituus oli 17 kilometriä.
Toisena päivänä tiistaina kiipesimme sumussa ja tihkusateessa 800 metriä ylös Hannigiin (2 350 m). Näimme lehmiä, kauriita ja murmeleita. Takaisin tullessa tutustuimme autottomaan Saas Feen (1 800 m) kylään, mikä on talvella tunnettu laskettelukeskus.
Kolmantena päivänä keskiviikkona patikoimme Heimischgartuun (2 100 m). Matkalla näimme komean Fellbachin vesiputouksen ja tapasimme vuoristotiellä lauman vapaana olevia sveitsiläisiä hevosia. Kohtasimme myös aaseja ja lampaita. Illalla nautimme lihafonduetä.
Neljäntenä päivänä torstaina pelkäsimme vesisadetta ja patikoimme lähialueilla. Tutustuimme Saas Feen lähellä olevaan näköalaravintola "Waldhüs Bodmeniin". Sen terassilta avautuu kaunis maisema Saastal-laaksoon pohjoiseen. Ravintolan pihalla on hanhia, sorsia, sikoja ja lohia lammikossa. Illalla käväisimme kyläjuhlassa, jossa mm. näimme sveitsiläisiä kansantansseja.
Viidentenä päivänä perjantaina lepuutimme jalkoja ja menimme kahdella riippuhissillä sekä maailman korkeimmalla olevalla maanalaisella junalla ylös Mittel Allalinin (3 500 m) päälle. Tutustuimme maailman suurimpaan jääpalatsiin, mikä on ikuiseen jäähän kaiverrettu 5 000 m3 luola. Siellä esitellään vuoristokiipeilyn historiaa ja kerrotaan myös jäätiköiden vaaroista. Alueelta löytyy myös ympäri vuoden auki olevat laskettelurinteet. Illalla söimme sveitsiläistä raclettea.
Kuudentena ja viimeisenä vaelluspäivänä lauantaina nousimme kunnioitettavat 1 100 metriä Plattjenin päälle (2 570 m) ja tulimme sieltä jalan takaisin. Mahtavat maisemat. Menomatkalla näimme vuoristokauriin lähietäisyydeltä.
Sunnuntaina ajoimme Rhone-laaksoa ensin Geneve-järvelle. Pidimme tauon Mannerheimin puistossa Territet'ssä lähellä Montreux'tä. Tämän jälkeen ajoimme moottoritietä Berniin ja teimme siellä kaupunkikierroksen jalan ja bussilla.
Pääosa ryhmästä kokeili alppivaellusta ensimmäisen kerran ja totesi sen olleen miellyttävän kokemuksen. Tärkeintä on muistaa kävellä ylämäkeen hitaasti ja samalla tempolla puhumista välttäen. Matka ei tapa vaan vauhti.Seppo Haario