Päivitetty viimeksi 31.5.2007
Sveitsin Ystävät Suomessa ry:n säännöt
Nämä säännöt on hyväksytty Sveitsin Ystävät Suomessa -
Schweizvänner i Finland ry:n vuosikokouksessa
28.2.2002 ja vahvistettu patentti- ja rekisterihallituksen
yhdistysrekisteriin 18.11.2002.
Edelliset säännöt rekisteröitiin oikeusministeriössä 19.11.1982.
1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Sveitsin Ystävät Suomessa - Schweizvänner i Finland
ry ja kotipaikka Helsingin kaupunki. Yhdistys voi perustaa
rekisteröimättömiä paikallisosastoja. Paikallisosastot noudattavat näitä
sääntöjä soveltuvin osin.
2. Tarkoitus ja toiminta
Yhdistyksen tarkoituksena on tehdä Suomessa tunnetuksi Sveitsin
yhteiskuntaa, luontoa, historiaa ja kulttuuria sekä kaikin puolin
kehittää ja edistää Suomen ja Sveitsin välisiä hyviä suhteita.
Yhdistys toteuttaa tarkoitustaan
- järjestämällä valistus-, taide- ja esitelmätilaisuuksia sekä
näyttelyjä,
- avustamalla eri ammattiryhmien edustajia molemmissa maissa saamaan
tuloksellisen kosketuksen toistensa kanssa,
- edistämällä yksityis- ja ryhmämatkoja Suomesta Sveitsiin ja Sveitsistä
Suomeen sekä vuorovaikutusta urheilussa,
- harjoittamalla julkaisutoimintaa,
- pitämällä yhteyttä Sveitsissä olevaan vastaavaan yhdistykseen ja
- keräämällä varoja yhdistykselle toimeenpanemalla asianomaisella
luvalla mm. juhlia ja arpajaisia, myyjäisiä, rahankeräyksiä sekä
ylläpitämällä stipendirahastoa.
Yhdistyksen piirissä tai sen nimissä ei harjoiteta puoluepoliittista
toimintaa.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys voi omistaa tarpeellista
irtainta ja kiinteää omaisuutta, osakkeita ja obligaatioita sekä
vastaanottaa avustuksia ja lahjoituksia.
Yhdistyksen viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi. Pöytäkirjakielenä on
suomi.
3. Jäsenet
Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä hyvämaineinen
Suomen kansalainen tai vakituisesti Suomessa asuva henkilö, joka
hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt. Yhdistyksen varsinaisiksi
jäseniksi voidaan hyväksyä myös Sveitsin kansalaisia, ei kuitenkaan
enempää kuin 1/3 koko jäsenmäärästä. Kannattavaksi jäseneksi voidaan
hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa
tukea yhdistyksen tarkoitusta tai toimintaa.
Yhdistyksen hallitus hyväksyy varsinaiset ja kannattavat jäsenet.
Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan hallituksen
esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on
huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa.
4. Jäsenen eroaminen ja erottaminen
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä
kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka
ilmoittamalla erostaan yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi
pöytäkirjaan.
Hallitus voi erottaa jäsenen, joka on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa
maksamatta tai ei ole täyttänyt velvoituksia, joihin hän on yhdistykseen
liittyessään sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen
ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä
laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
Eronneella tai erotetulla jäsenellä ei ole oikeutta yhdistyksen
omaisuuteen.
5. Jäsen- ja liittymismaksu
Varsinaisilta ja kannattavilta jäseniltä perittävän liittymismaksun ja
vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää vuosikokous.
Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet eivät maksa jäsenmaksua.
6. Hallitus
Yhdistyksen asioita hoitaa ja sitä edustaa vuosikokouksen valitsema
hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja 7 - 9 varsinaista jäsentä kukin
valittuna kahdeksi toimikaudeksi. Jäsenistä on puolet vuosittain
erovuorossa. Hallituksen toimikausi on vuosikokousten välinen aika.
Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä keskuudestaan
tai ulkopuolelta sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat
toimihenkilöt. Milloin toimihenkilöt eivät ole hallituksen jäseniä,
heillä on sen kokouksessa puhevalta, mutta ei äänivaltaa.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessaan estynyt
varapuheenjohtajan kutsusta tai kun vähintään puolet hallituksen
jäsenistä sitä vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen, kun puolet hallituksen jäsenistä ja lisäksi
puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja on läsnä. Äänestykset ratkaistaan
ehdottomalla enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee
puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
Hallituksen tehtävänä on:
1. Johtaa yhdistyksen toimintaa sen tarkoitusperien toteuttamiseksi.
2. Edustaa yhdistystä ja tehdä sen puolesta sopimuksia, mikäli ne eivät
kuulu yhdistyksen kokouksille.
3. Kutsua koolle yhdistyksen kokoukset ja valmistella niissä
käsiteltävät asiat sekä panna toimeen niissä tehdyt
päätökset.
4. Vastata yhdistyksen ja stipendirahaston varojen sekä muun omaisuuden
hoitamisesta ja jäsenmaksujen
perimisestä.
5. Valita yhdistyksen tarpeelliset toimihenkilöt ja toimikunnat sekä
määrätä heidän palkkansa ja palkkionsa talousarvion puitteissa.
6. Päättää jäseneksi ottamisesta ja jäsenyydestä erottamisesta sääntöjen
3. ja 4.§:n määrittämissä rajoissa sekä pitää jäsenluetteloa.
7. Laatia yhdistyksen toiminta- ja tilikertomukset.
8. Laatia ehdotus toimintasuunnitelmaksi ja talousarvioksi.
9. Ohjata ja tukea yhdistyksen paikallisosastojen toimintaa.
10. Hoitaa muut yhdistyksen toimintaan liittyvät asiat.
7. Stipendijaosto
Vuosikokouksen valitsemaan stipendijaostoon kuuluu 5-9 kulttuurin eri
aloja edustavaa jäsentä tai yhdistyksen luottamushenkilöä.
Stipendijaosto myöntää stipendit ja apurahat vuosikokouksen vahvistaman
talousarvion puitteissa sekä hoitaa niihin liittyvät käytännön
järjestelyt stipendirahaston erillisen ohjesäännön mukaisesti.
Ohjesääntöön tehtävät muutokset hyväksyy vuosikokous.
Stipendijaosto laatii hallituksen käytettäväksi vuosikertomuksen
stipendien ja apurahojen myöntämisestä ja käytöstä.
8. Neuvottelukunta
Yhdistyksessä toimii neuvottelukunta, joka antaa neuvoja yhdistyksen
toimintaan liittyvissä asioissa ja toimii hallituksen tukena. Siihen
valitaan vuosikokouksessa kahdeksi vuodeksi kerrallaan 12-20 jäsentä
siten, että heistä puolet on vuosittain erovuorossa. Neuvottelukunnassa
käsitellään ennen lopullisia päätöksiä yhdistyksen kannalta merkittäviä
asioita, kuten seuraavan kauden toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä
yhdistyksen toimielimien kokoonpano.
Neuvottelukunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja
varapuheenjohtajan. Neuvottelukunnan kokouksissa on hallituksen
puheenjohtajalla puhe- ja äänioikeus.
9. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja,
varapuheenjohtaja tai sihteeri, kaksi yhdessä.
10. Tilikausi ja tilintarkastus
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.
Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on
annettava tilintarkastajille viimeistään kolme viikkoa ennen
vuosikokousta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa
viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta hallitukselle.
11. Yhdistyksen kokoukset
Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä
päivänä maalis-huhtikuussa.
Yhdistyksen ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin
päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään
kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä
hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii.
Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun
vaatimus tai kehotus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.
Kokouksissa jokaisella varsinaisella jäsenellä, kunniapuheenjohtajalla
ja kunniajäsenellä on yksi ääni. Kannattavalla jäsenellä on kokouksessa
läsnäolo- ja puheoikeus.
Jäsen voi antaa äänivaltansa valtakirjalla toiselle yhdistyksen
varsinaiselle jäsenelle. Kokouksessa läsnä oleva varsinainen jäsen voi
käyttää äänivaltaa enintään yhden kymmenesosan kokouksen äänimäärästä.
Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee mielipide, jota on kannattanut
yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen
puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
12. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen
Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään kaksi
viikkoa ennen kokousta jäsenille postitetulla kirjeellä tai yhdessä
suomen- ja ruotsinkielisessä, valtakunnallisessa sanomalehdessä
julkaistavalla ilmoituksella. Jäsenluetteloon merkityllä osoitteella
lähetetyn kirjeen katsotaan tulleen jäsenten tiedoksi.
13. Vuosikokous
Vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat
1. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri sekä kaksi pöytäkirjan
tarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa.
2. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
3. Hyväksytään kokouksen esityslista.
4. Esitetään vuosikertomus, tilinpäätös ja tilintarkastajien
lausunto.
5. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden
myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille.
6. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis-
ja jäsenmaksujen suuruudet.
7. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja jäsenet hallitukseen
erovuoroisten tilalle.
8. Valitaan jäsenet neuvottelukuntaan erovuoroisten tilalle.
9. Valitaan jäsenet stipendijaostoon seuraavan toimikauden ajaksi.
10. Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat.
11. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen
vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti
hallitukselle niin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
14. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
Päätös näiden sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on
tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4)
enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen
muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.
Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat ja muu omaisuus
yhdistyksen toimintaa lähellä olevaan tarkoitukseen, josta lähemmin
päätetään siinä kokouksessa, missä päätös yhdistyksen purkamisesta
tehdään. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan
tarkoitukseen.