EU ja Sveitsi kohtaavat Baselissa
Sveitsissä voit treenata saksan, ranskan ja italian taitoasi
Sveitsiläisten kera matkalla
Alhaalta ylös, ylhäältä alas, pystyyn, poikki ja pinoon…Vaeltaminen, extremelajit, suunnistus, maastopyöräily ja rullaluistelukin. Salibandy, rantalentopallo, jalkapallo, jääkiekko, curlingkin. Köysiradat, postiautot, vuoristojunat tunneleissakin. Osa varmasti tuttuja, Sveitsiin automaattisesti yhdistettäviä asioita. Mutta veikkaanpa, että joukosta löytyy jokunen uusi ja yllättäväkin asia. Ainakin näin kävi itselleni.
Mistään ei voi siis olla aivan varma, ennen kuin sen itse tutkii ja tunnustelee.
Sveitsi ja Itävalta tunnutaan tunnettavan Suomessa hiukan Saksaa huonommin. Tällainen tuntuma ainakin itselläni on. Lieneekö syynä vaikkapa se, että vielä hamassa lähimenneisyydessä, ainakin suomalaisessa kouluopetuksessa tai kielitieteellisessä yliopisto-opetuksessa, ns. saksankielisistä maista puhuttaessa on keskitytty mielestäni liian paljon Saksaan. Mutta tilannehan lienee ollut samantyyppinen muidenkin kieli- tai kulttuuriperheiden kohdalla? Toki ja onneksi kehitystä todellisuutta paremmin kuvaavaan suuntaan on vuosien varrella tapahtunut.
Siispä, vaihteeksi Sveitsin kanssa vaihtoon tai sveitsiläis-suomalaisille vierailuille. Nyt kun Sveitsin ja EU:n välillä kokeillaan vielä asteittain vapautuvaa liikkuvuuttakin.
Kaikin tavoin vapautunutta liikkumista, jo yli 50-vuoden ajan
Vapaa liikkuvuus. Päivän sana. Mitä se merkitsee Sveitsin kohdalla? Sveitsissä ylimenokausi lupakiintiöineen jatkuu vielä vuoden 2004 loppuun. Vuoden 2005 alusta alkaen aloitetaan kuitenkin vapaan liikkuvuuden kokeilukausi. Lupakiintiöt putoavat aluksi pois. Jos todetaan kuitenkin yli 10% korotus viimeisen 3 vuoden keskimää-räiseen liikkuvuuteen verrattuna, on Sveitsin mahdollisuus ottaa kiintiöt jälleen käyttöön. Vuonna 2007 sopimusosapuolet päättävät sitten jatkosta. Sveitsissä järjestetään asiasta kansanäänestys. Jos tulos on molempien osapuolten kannalta katsoen positiivinen, astuu vapaa liikkuvuus Sveitsin ja EU:n välillä voimaan vuoden 2012 alusta alkaen.
Onko tiedossasi, että harjoittelemaan Sveitsiin voi lähteä CIMOnkin kautta? Harjoittelumahdollisuuksia on tällä hetkellä niin saksan- kuin ranskankielisellä alueellakin. Erityisen mielenkiintoisia harjoittelumahdollisuuksia Sveitsissä tarjoavat sveitsiläiset koulut kielenopetusharjoittelusta kiinnostuneille. Sveitsissä on myös suuri määrä kansainvälisiä organisaatioita, joihin suomalaisia onkin jo vuosien ajan hakeutunut harjoittelemaan.
Sveitsin Ystävät Suomessa (SYS) yhteistyössä vastaavan sveitsiläisen sisarorgani-saation (SVFF) kanssa myöntää myös vuosittain muutamia lyhytaikaisia stipendejä. Apurahoista päätettäessä pyritään niitä myöntämään henkilöille, jotka omien ammatillisten haasteidensa ohessa lämpenisivät myös ystävyysseuratoimintaan. Tällä stipenditoiminnalla on muuten vanha historia. Se on saanut alkunsa sveitsiläisten upseerien toimista toisen maailmansodan jälkeen. Sveitsiläiset kutsuivat Suomesta kaksi sodan kokenutta upseeria tutustumaan oman maansa armeijan toimintaan. Vierailun aikana kypsyi idea jatkovierailusta Suomessa ja näin upseerivaihto alkoi. Mukaan tulivat vähitellen siviilitkin. SYS:in apuraha-ohjelmalla on siis pitkä, yli 50-vuotias historia. Myös Suomen ja Sveitsin välinen harjoittelijavaihto on jo saavuttanut tämän kunnioitettavan keski-iän.
Kyselen ja kerron nyt Sveitsistä ja Suomesta
Saadakseni lisää tietoa Sveitsistä päätin tässä vaiheessa artikkeliani tehdä sitten tutkimusmatkan suomalaisten ja sveitsiläisten mieliin ...
Sveitsin ja Suomen yhtäläisyyksistä ja eroista
Esitin kysymyksen suomalaisten ja sveitsiläisten mahdollisista yhtäläisyyksistä ja eroista ensin Suomen Ystävät Sveitsissä (SVFF) kulttuurivastaavalle,
sveitsiläiselle, mutta myös Suomen hyvin tuntevalle Annegret Ruoff-Merzille:
”Yhteistä meille molemmille on pieni kansa, oma vaikeasti opittava kieli ja vahva vapaudenkaipuu. Molemmat ovat pikemminkin ujoja kuin amerikkalaisen puheliaita
sekä suhtautuvat asioihin käytännönläheisesti. Luontomme on uhkea ja kaunis, ihmiset kuljeskelevat mielellään luonnossa. ”
”Erilaista meissä on se, että sveitsiläiset ovat perhekeskeisempiä ja uskovat vähemmän autoriteetteihin kuin suomalaiset. Sveitsissä keskustellaan asioista enemmän. Suomalaiset ovat jollain tavalla kansallismielisempiä johtuen todennäköisesti Suomen kansallisvaltion lyhyemmästä historiasta. Suomessa uskotaan ja vaalitaan tiukasti periaatetta ” kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet”. Suomen ja Sveitsin kulttuurisiin erikoispiirteisiin, kuten monikulttuurisuus, kielet, ruoat jne., on leimansa lyönyt kummankin maan maantieteellinen sijainti. Sveitsissä on mielestäni monisyisempi yritysympäristö kuin Suomessa; pieniä ja innovatiivisia yrityksiä suositaan ja tuetaan enemmän kuin Suomessa. Suomessa on hyvin vähän osa-aikatöitä tarjolla.”
Viivi Handolin, CIMO-harjoittelija vm. 2003 Zürichin teknillisessä korkeakoulussa kansainvälisten asioitten toimistossa, totesi samasta asiasta:
”Sveitsi pitää tiukasti kiinni itsenäisestä asemastaan ja on siitä ylpeä. Kantonien määräysvalta on suuri, lait vaihtelevat kantonista toiseen, ja kotikantoni merkitsee paljon ihmisille…Suomalaiset ja sveitsiläiset ovat molemmat luonnonläheisiä ja rakastavat luonnossa liikkumista. Sveitsiläiset ovat sosiaalisempia kuin suomalaiset, kyläilevät mielellään toistensa luona ja viettävät aikaa kahviloissa ja syövät ulkona. Kulttuuri ei ole niin amerikkakeskeistä kuin Suomessa. Ulkomaalaisia on paljon enemmän kuin Suomessa, erityisesti suurissa kaupungeissa, ja se sekä kielten sekamelska tekee pienestä maasta todella kansainvälisen tuntuisen.”
Raita Merivirta, kevään 2004 CIMO-harjoittelija appenzelliläisissä kouluissa,
mietiskeli suomalaisten ja sveitsiläisten luonteenlaatua seuraavaan tapaan:
”Voi sanoa, että kaikkien tapaamieni sveitsiläisten puheista kävi ilmi suuri ylpeys omasta kotiseudusta ja Sveitsistä. Kaikkea esiteltiin ylpeänä ja puhuttiin mm. sveitsiläisestä laadusta ja siitä, miten sveitsiläiset ovat ahkeria työntekijöitä (mikä kyllä pitää paikkansa). Tässä näen suuren eron suomalaisiin, jotka toisinaan vähättelevät tai suorastaan pyytelevät anteeksi kulttuuriaan ja tapojaan. Meilläkin olisi paljon syytä olla maastamme ylpeitä, mm. koulutuksen saralla, jolla menestymisestä olemme saaneet kansainvälistä tunnustusta (vrt. PISA-tulokset), ja josta myös sveitsiläiset kovasti kyselivät. Tämä kansallisylpeys jäi siis erityisesti mieleen ja puhtaasti positiivisena asiana.
Toisaalta kansanluonteessa ja keskinäisessä kanssakäymisessä tuntui olevan yhteistäkin ainakin länsisuomalaisten kanssa. Sveitsiläiset tuntuivat samalla tavalla rauhallisilta, ja jos eivät vähäpuheisilta, niin kuitenkin harkitsevasti puhuvilta eli small talk –tyyppistä jutustelua ei harrastettu juuri sen enempää kuin Suomessa. Tätä on vaikea selittää niin, että asiasta saisi oikean kuvan, paikalliset olivat kuitenkin hyvin vieraanvaraisia ja keskustelivat mielellään, mutta esim. anglosaksiseen kulttuuriin kuuluvaa ylenpalttista jutustelua tai ”turhan” puhumista ei juuri esiintynyt. Sveitsiläisten kommunikointityyli on siis hyvin samankaltainen kuin suomalaisten, asioista puhutaan suoraan ja sanotaan sitä mitä tarkoitetaan turhia kiertelemättä, mutta ei kuitenkaan kohteliaisuutta unohtamatta.”
Sveitsiläisestä ja suomalaisesta yliopisto- ja koulumaailmasta
Yleisesti tunnettua on se, että Suomessa opiskelu on käytännössä maksutonta, Sveitsissä maksullista. Mutta mitä muita eroja korkeakouluistaimme tai alemman asteen kouluistamme voisi löytyä?
Annegret Ruoff-Merz, Sveitsissä ja Suomessa opiskelleena, oli kiinnittänyt huomiota seuraaviin eroihin ja yhtäläisyyksiin:
“Suomalaisissa korkeakouluissa ja korkeakoulumaailmassa käydään paljon vähemmän kriittisiä keskusteluja, ja korkeakoulujen kulttuurinen monimuotoisuus on vähäisempää kuin Sveitsissä. Suomalaiset opiskelijat saavat kuitenkin opintoihinsa enemmän tukea valtiolta ja Suomessa on myös tarjolla enemmän opiskelija-alennuksia. Suomalaisten opinnot ovat paremmin strukturoituja, Sveitsissä opintojen vastaavuusjärjestelmää ollaan vasta tuomassa korkeakouluihin.”
Raita Merivirta, sveitsiläisessä koulussa harjoittelun suorittaneena, oli havainnut seuraavaa:
”…Suomen yhtenäinen yhdeksänvuotinen peruskoulu herätti joissakin ala-asteen opettajissa hämmästystä: he ihmettelivät miten selviämme ilman tasoryhmiä yläastetasolla... Varsinaisessa opetuksessa tai opetusmenetelmissä en Sveitsin ja Suomen välillä huomannut merkittäviä eroja, muuta kuin ehkä etenemisvauhdissa: Sveitsissä tuntui olevan enemmän aikaa käytettävissä kun taas Suomessa vaikuttaa aina olevan hoppu eteenpäin. Toisaalta, tämä lienee myös aina henkilö/opettajakohtainenkin kysymys. Sanoisin silti näin näppituntumalta, että Sveitsissä edetään jokseenkin rauhallisemmin… ”
Sveitsin saksasta ja supisuomesta
Mietiskellessäni sveitsin saksan olemusta, totesin, että itseäni Sveitsissä viehättävät ehdottomasti ns. kielitieteilijöiden haasteet. Minusta on mukava kuunnella sveitsin saksaa, sen kulkua ja kaikua. On myös mukavan haastavaa yrittää ymmärtää sitä. Saksan kielen taitajana sen ymmärtämiseen et tarvitse muuta kuin pikkuruisen ja hiukan enemmänkin harjoitusta, sekä roppakaupalla positiivista mielikuvitusta.
Samaan tapaan totesi Viivi Handolinkin sveitsin saksan olemuksesta:
”Sveitsin saksa on hurmaavan poukkoileva kieli, jonka pelkkää rytmiä on kiva kuunnella. Haastetta riittää kun yrittää ymmärtää, sitä ei mitenkään pysty ymmärtämään saksan pohjalta. Sveitsiläiset ovat auliita selittämään omia sanojaan, ja he ovat ylpeitä omasta kielestään. Minun kokemukseni mukaan he vaihtavat mielellään hochdeutschiin, jos huomaavat ettei toinen ymmärrä. Kukaan ei koskaan oleta että ulkomaalainen ymmärtäisi heidän kieltään, ja ovat iloisia, jos tietää pari sanaa. Täysin erilainen kieli kuin saksa, jotenkin paljon hassumpi ja rennompi, elävämpi.”
Raita Merivirran kommentit puhutusta ja kirjoitetusta sveitsin saksasta:
”Minulle kerrottiin, että murteita tosiaan on monia ja mitään varsinaista Sveitsin saksan standardia ei ole, siksi sitä ei ehkä juurikaan ole kirjoitettuna kielenä – ongelmana olisi valinta eri murteiden välillä. Kahden eri murteen puhujat saattavat keskenään keskustellessaan osittain vaihtaa tiettyihin yhteisiin sanoihin, sillä muuten heillä saattaisi olla kuulemma huomattaviakin vaikeuksia ymmärtää toisiaan.
…Kirjoitetussa kielessä, esim. sanomalehdissä, joissa siis periaatteessa käytetään yläsaksaa, on kuitenkin nähtävissä Sveitsin saksan vaikutus: esim. sanasto on osittain erilaista, samaan tyyliin kuin Itävallassa. Epäilemättä Sveitsin saksaa oppii silti ymmärtämään ja itsekin puhumaan, jos on vain aktiivinen ja näkee vaivaa asian eteen. Sveitsiläiset ovat kuitenkin hyvin avuliaita ja mielissään siitä, jos joku yrittää kommunikoida heidän kielellään.”
Sveitsin saksan ja saksan sparraamisen lisäksi Sveitsi on otollinen paikka myös kiireiselle kieliharjoittelijalle. Monessako maassa sinulle tarjoutuu, niin halutessasi, mahdollisuus kolmeen kotimaiseen kieleen ja kulttuuriin tutustumiseen yhdessä ja samassa maassa? Sveitsin hyvän sijainnin takia pääset, niin halutessasi, vahvistamaan kielitaitoasi vielä samalla reissulla naapurimaihinkin. Ja jos sinulla piisaa kiirettä, niin kuin nykyisin ihmisillä tuppa piisaamaan, pikatutustuja voi ottaa Sveitsin monikielisyyteen ja monikulttuurisuuteen tuntumaa matkustamalla Sveitsin halki vaikkapa junalla tai autolla. Päivässäkin ehtii, tarvittaessa.
Mutta meitä suomalaisia kiinnostanee myös se, mitä mieltä sveitsiläiset ovat suomen kielestä? Yksi mielipide, jonka olen kuullut, on se, että suomea äidinkielenään keskenään puhuvat kuulostavat ikään kuin hiukan vihaisilta… Lisäkommentteja asiasta kerätäkseni esitin yllä mainitun kysymyksen kuitenkin vielä suomea opiskelleelle Annegret Ruoff-Merzille. Sain seuraavanlaisen vastauksen:
”Suomen kieli kuulostaa korvissani alkuvoimaiselta (hart und urchig). Se ihastuttaa erilaisuudellaan…Suomalaiset puhuvat paljon ”syvemmältä”, ja täten myös paljon ”coolimmin”. Suomen kielessä asioiden ilmaisemiseen tarvitaan paljon vähemmän sanoja…Kun me sveitsiläiset pyrimme käyttämään jokapäiväisessä kielenkäytös-sämme vieras- ja lainasanoja niiden alkuperäisessä muodossa, jo kotimaisen moni-kulttuurisuuden vaatimustenkin perusteella, suomalaiset yksinkertaisesti fennisoivat vierasperäiset sanat oman äännejärjestelmänsä sääntöjen mukaisiksi. ”
Yksi melkein klisee täytyy aina olla, panostetaanpa sitten lopuksi siihen
Lopuksi yksi klisee, epävarmuuden välttämiseksi. Sveitsissä suomalaisia hirvittää tietysti perinteisesti hintataso. Mutta kaikkihan on aina suhteellista. Lähes joka asiasta voi kuitenkin kait aina löytää positiivisen puolen? Onhan Japanissa ja Islannissa vieläkin kalliimpaa? Ja näistä kaikista maista, ainakin minä, olen palannut Suomeen elävien kirjoissa. Kukkaro keveämpänä, mutta kokemus kalliimpana.
Kaikki riippuu siis aina siitä, mihin haluaa panostaa. Tuntikaan koetusta ei lähde kovin helposti vaihtoon, matkaltaan takaisin palaamatta. Itse lähden kyllä tilaisuuden tullen toki aina hyvinkin mielelläni kaikentyyppiseen vaihtoon. On tuo vaihdossa oleminen sen verran hyödyllinen, tieto-taitoa lisäävä kokemus. Palaan toki aina mielelläni matkaltani takaisinkin Koti-Suomeenkin…
Kaikkeen tähän yhtynee varmasti moni muukin. Sveitsissä, Suomessa, tahi vaikkapa sitten Japanissa vieraillut.
Lisätietoja, linkkejä ja vinkkejä
Sveitsistä, työharjoittelusta ja opiskelusta Sveitsissä sekä lupamenettelyistä:
www.maailmalle.net Työharjoittelusta ja Opiskelemaan Sveitsiin opas
www.cimo.fi ja CIMOn Harnet-työharjoittelu-Netti asiantuntijoille
www.eda.admin.ch/helsinki Sveitsin suurlähetystö
www.sveitsi.fi SYS
www.svff.ch/index.asp SVFF
Kuvat ja teksti Jaana Mutanen
Kiitokset haastatelluille Sveitsi- ja Suomi-tietämyksensä
CIMOn käyttöön antamisesta:
Viivi Handolin
Raita Merivirta
Annegret Ruoff-Merz
Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen CIMOn Verkko-CAMPUKSESSA 4/2004