Kuvia ja tietoa Sveitsistä
Sveitsi
Pinta-ala: 41300 km2, Asukkaat: 7 milj., Matalin seutu: Ascona 196m., Korkein kohta: Dufour
Johdanto
Sveitsiläisiin tutustuminen on jatkuvaa yllätysten kohtaamista. Tyypillistä sveitsiläistä ei ole! Jokainen kantoni on kuin oma valtio ja omat asukkaat. Maassa puhutaan neljää virallista kieltä ja kymmeniä murteita. Ihmiset ovat erilaisia kuin ranskalaiset, saksalaiset, italialaiset ja retoromaanit. Meitä suomalaisia viehättää heissä luottamus demokratiaan, vapauteen, sitkeys, säästäväisyys ja ahkeruus. Luonto on kasvattanut heidät pärjäämään, Wilhelm Tell on edelleen vahva symboli kuin Saarijärven Paavo Suomessa. Tuttavallisuus heidän kanssaan kehittyy ajan kanssa, sveitsiläinen pitää alkuun etäisyyttä. Tapaamisissa sveitsiläinen on täsmällinen, pukeutuu huolellisesti, tervehtii kädestä asiallisesti. Tavat ovat hillityt, sivistyneet, juopumista ei hyväksytä. Käyntikortti korostaa osaamista, ei asemaa. Ruokailussa kolme kulttuuria, kolme keittiötä. Suosittuja ovat fonduet, racletit, makkarat, juustot ja viinit. Perinteet elävät.
Sveitsissä on niukasti luonnonvaroja, viljelysalaa ja vesistöjä. Vastapainoksi he ovat kehittäneet kädentaitojaan ja investoineet kouluihin. Kello-, filmi-, konditoria-, matkailu- ja lääketeollisuuteen liittyvät taidot ovat esimerkkejä aloista, joilla he menestyvät kansainvälisissä kilpailuissa.
- Sveitsin valtiomuoto vuodelta 1291 on maailman vanhimpia, suora demokratia
- Sveitsin väkiluku on 7 623900 asukasta (v.2007),joista ulkomaalaisia 20,4 %; 167 asukasta/km2
- Pääkaupunki on Bern, 122 000 asukasta. Muita kaupunkeja Zürich 343 000, Basel 165 000, Lausanne 116 000, Geneve 178 000 asukasta.
- Sveitsin rahayksikkö on frangi, CHF
- Mauno Koivisto oli ensimmäinen Suomen presidentti, joka teki virallisen vierailun Sveitsiin vuonna 1986.
- Suomeen tulleita viime vuosisadalla mm. Emmentalista juustomestari Rudolf Klossner; lääkäreitä Biaudet, Bardy ja Perret sekä liikemiehiä Peter Fazer, Robert Huber.
Sijainti
Liikenteen läpikulkumaa keskellä Eurooppaa, saksalaisen, ranskalaisen ja italialaisen kulttuurin kohtauspaikka. Pohjoisrajalta etelärajalle 250 km, 4 tuntia junalla, 3 tuntia autolla, lännestä itärajalle 350 km. 3-4 tunnin matkalla voi maan kieli vaihtua kolme, jopa neljäkin kertaa.
Valtiomuoto
Maailman pienin liittovaltio, 26 kantonia, 2 730 kuntaa. Päätösvalta on hajautettu pääasiassa kantonien ja kuntien harteille. Liittovaltion päätösvalta on rajoitettu muutamiin yhteisiin asioihin, kuten mm. ulkopolitiikka, talous, tulli, ympäristönsuojelu, liikenne, energia ja tietoliikenne.
Maantieteellinen jako
Jura 10% maan pinta-alasta, ylätasankoa keskikorkeus 700 m, niittyjen ympäröimää haja-asutusta.
Keski-Sveitsi:
30% Juran ja Alppien välinen alue on asuttua Genevestä Boden-järvelle asti,
kylä- ja kaupunkimaisemaa koko matkan. Tieverkosto ja autokanta on
tiheintä Euroopassa. 2,8 milj. taloutta, 2,8 milj. autoa. Niityt ja pellot
liittyvät toisiinsa, välissä tiheää asutusta ja tieverkosto, pieniä
metsäsaarekkeita. Maa on hyödynnetty tehokkaasti, yhä enemmän pinta-alasta
jää betonin ja kivipintojen alle. 3/4 puroista on rakennettu umpeen ja 90%
suoalueista on kuivatettu.
Alpit ja etuvuoristo
Alppialueen reunamilla on kumpuilevaa ylänköä, ilmasto on raakaa.
Siellä on tilaa vielä aitauksille, puille ja pieneläimille.
Maanviljely on vähentynyt. Keskimääräinen maatilan
suuruus on 14 ha, vuoristoalueella 7 ha. Vain 5% työväestöstä
työskentelee maataloudessa. 50% elintarvikkeista on tuontitavaraa.
Vuoristoalue
Tällä hetkellä asutetaan vuoristoseutuja taas uudestaan. Väki pakeni sieltä aikaisemmin työn ja helpomman elämän toivossa kaupunkeihin. Nyt tulevat ihmiset viikonloppuisin ja loma-aikoina ylös vuoristoon, vanhoja rakennuksia korjataan loma-asunnoiksi. Rakennetaan uusia vuoristoratoja, urheilukeskuksia, hotelleja ja loma-asuntoja. Ylpeydenaiheena ovat jyrkimmät, korkeimmat ja nopeimmat köysiradat. 60% turismista keskittyy Alppialueelle. Se tuo työtä alueelle, mutta myös ympäristöongelmia. 75% matkailijoista liikkuu omalla autolla.
Alpeilla ei ole valtavia metsäalueita, mutta ei myöskään täysin puuttomia
suuria alueita. Pyökki ja tammi kasvavat n. 1300 m korkeuteen, havupuut, kuusi
ja mänty n. 1900 m korkeuteen asti. Kastanjametsiä on vain Alppien
eteläpuolella. Yhtään puuta ei saa kaataa istuttamatta uutta. Svetsiläisten
kansanurheiluista suosituin on vaeltaminen. Maassa on 60 000 km pituinen hyvin
merkitty ja hoidettu vaellusreittien verkosto.
Vastakohtien maa
Sveitsi on pieni, mutta moni-ilmeinen maa. Parin tunnin junamatkalla
voi nähdä hyvin erilaisia maisemia korkeuserojen vaihtuessa.
Ascona, Tessinin kantonissa, on 196 m merenpinnan yläpuolella.
Siellä, Välimeren ilmastossa kasvavat palmut. Dufour-Spitze
4634 m Wallisin kantonissa on Sveitsin korkein vuorenhuippu. Siellä
vallitsee arktinen ilmasto. Näiden paikkojen etäisyys
on vain 70 km.
Wallisin vuoristokantonissa on yli 20 km pituinen Aletsch-jäätikkö,
Matternhorn-huippu, laaksoissa kasvavat aprikoosit, persikat,
tomaatit ja rypäleet.
Esimerkiksi Graubündenin kantonissa, jonka pinta-ala on 7100
km2, asuu vain 170 000 asukasta, jotka puhuvat kolmea eri kieltä.
Siellä on 150 jokilaaksoa. Joet virtaavat kolmeen eri mereen,
Pohjanmereen, Välimereen ja Mustaan mereen.
Vesi on maan ainoa raaka-aine
Sveitsiä nimitetään Euroopan vesialtaaksi. 6% koko Euroopan makean veden
varastoista sijaitsee Sveitsissä. Rein, Rhone ja Inn-joet saavat alkunsa
Sveitsin alpeilta. Maassa on yli 175 vähintään 10 ha kokoista luonnollista tai tekojärveä . Vesi pidetään puhtaana, 95% maan talouksista on kytketty viemäriverkostoon.
Yli 90% vesivoimasta hyödynnetään sähkön tuottamiseen. Mahtava 285 metriä korkea Grande Dixence-pato on maailman suurin.
Vuodenajat
Vuodenajat erottuvat selvästi toisistaan. Syksyllä, syys-lokakuussa, kypsyvät hedelmät, lehtipuut saavat syksyn värinsä ja pudottavat lehtensä. Talvi tuo lumipeitteen, kevät kukkivat puut ja vihreät niityt, kesällä lämpötila voi nousta 25-30 asteiseksi. Jos sveitsiläiseltä kysytään, mikä Sveitsissä eniten miellyttää, useimmat valitsevat ensimmäiseksi kauniit maisemat.
Kumpuileva maaseutu maalaistaloineen ja pikku kylineen, syksyn värikkäät
metsät, majesteettiset vuoret. Erityisesti vuoret kuuluvat
itsestäänselvyytenä maahan. Yhteistä on tietynlainen
maanläheisyys, luontoon kuuluvaisuus ja perinnetietoisuus,
yhteisenä luonteenpiirteenä maalaismentaliteetti - vaikka
60% kansasta työskentelee palveluammateissa ja enemmistö asuu kaupungissa.
Asuinalueet ja rakennusmaa
- Asuminen Sveitsissä on kallista, rakennusmaata on niukasti, talot ja asunnot ovat kalliita.
- Asumiskustannukset vievät tuloista keskimäärin 20%. Vain 30% asuu omistusasunnossa.
- Keskimäärin 2 henkeä/asunto, asuinpinta-ala 45m2/henkilö.
- Rakentaminen on tarkasti valvottua ja säädeltyä. Vanhasta kyläkuvasta pidetään huolta, turvallisuus ja kestävyys on kaikessa huomioitu.
- Useimmat ihmiset asuvat kaupunkilähiöissä tai tiiviisti rakennetuissa kyläyhteisöissä.
- Luonteenomaisinta maisemaa ovat pienet kylät ja vuoristorinteille ripotellut maalaistalot niittyjen ja metsäsaarekkeiden välissä.
- Kaupungit ovat pieniä ja helposti hahmotettavissa.
- Sveitsissä on paljon vuosisatoja vanhoja pikkukaupunkeja.
- Bernin vanha kaupunki on UNESCOn maailman kulttuurikohteeksi valittujen luettelossa. Se on maan pääkaupunki, 134 000 asukasta.
Zürich
Zürich on 2000 v. vanha, maan suurin kaupunki, 340 000 asukasta,
suuralueineen 1 milj. asukasta. Basel 170 000 as, Geneve 167 000 as,
suuralueella 500 000 as.
Läpikulkumaa
Sveitsin läpi kulkee liikenne pohjoisesta etelään. Gotthard-maantietunneli, 17 km, on maailman pisin, 19 km pituinen rautatietunneli rakennettiin jo yli 100 vuotta sitten. Lomaliikenne ja yhä kasvavat rekkakolonnat tukkivat moottoritiet ja tunnelit. Maantieliikennettä tullaan yhä enemmän siirtämään rautateille ja sitä varten rakentamaan lisää tunneliyhteyksiä.
Liikennereittien rakentamiseen ja ylläpitoon vaikeissa olosuhteissa
käytetään paljon varoja. Junaliikenne on kuuluisa
täsmällisyydestään. Korkein rautatieasema on
3445 metrin korkeudessa.
Elinkeinorakenne
- maatalous 5 %
- teollisuus, rakentaminen 35%
- palveluammatit, pankit, hotellit jne. 60%
Sveitsi tuo maahan raaka-aineita ja vie maasta korkeastijalostettuja
tuotteita.
Sveitsiläinen talous ei perustu massatuotantoon. Se perustuu
korkealuokkaiseen työhön ja hyvinkoulutettuun työvoimaan.
Tärkeitä tuotantoalueita ovat mikrotekniikka, korkeateknologia,
bioteknologia, pankki- ja vakuutusalojen tietotaito sekä lääketeollisuus.
Kehitys ja tutkimus on arvostettua, 2,9% bruttokansantuotteesta
käytetään tutkimukseen.
Sveitsissä työskennellään paljon, keskimäärin
42h/viikko.
Länsi-euroopassa vain Englannissa tehdään pitempää työviikkoa.
Lyhyt loma on keskimäärin vain 20 työpäivää
vuodessa. Järjestetyissä kansanäänestyksissä
ei hyväksytty loman pidennystä eikä työviikon
lyhennystä. Lakkoilu tai töistä poissaolot ovat harvinaisia.
Koululaitos
Koululaitos kuuluu kantonien toimivaltaan. Ne päättävät
täysin niin opetussuunnitelmista ja tuntimääristä,
kuin opetusmateriaaleistakin. Moni asia on myös jätetty
myös kuntien päätettäväksi. Koulu aloitetaan
kantonista riippuen 6 tai 7-vuotiaina ja oppivelvollisuus on yleensä
9 vuotta. Heikkolahjaisten erityisopetuksesta on huolehdittu,
erityislahjakkaille ei ole erikoiskouluja. Tavoitteena ei ole kapean
kärkijoukon kehittäminen, vaan hyvän koulumenestyksen saavuttaminen
mahdollisimman laajalle joukolle.
Oppivelvollisuuskoulun jälkeinen lukio kestää 3-4
vuotta. Edelleenkin tärkeimmällä sijalla on ammattiin
valmistava korkeatasoinen lähes 400 ammattitutkintoon johtava
2-4 vuotinen oppisopimuskoulutus. 3/4 pojista ja 2/3 tytöistä
on suorittanut ammattitutkintonsa juuri siellä. Oppisopimuskoulutuksen
käytäntöpainotteiseen opiskeluun kuuluu 1-2 päivää
viikottaista ammattikouluopetusta. Teoriakoulutuksen merkitys on voimistumassa
ja ammatillinen matura-tutkinto (Berufsmatura)
mahdollistaa pääsyn myös ammattikorkeakouluihin.
Lukion ylioppilastutkinnon jälkeen voi vapaasti hakeutua maan yliopistoihin,
joita on 10: ranskankieliset, Geneve, Lausanne ja Neuchâtel
sekä saksankieliset Basel, Bern, Zürich, Luzern, St.Gallen,
lisäksi saksan ja ranskankielinen Fribourg ja italiankielinen
Tessinin yliopisto. Lausannessa ja Zürichissä on lisäksi
teknillinen korkeakoulu. Lisätietoja www.ch.ch/ viidellä kielellä.
Kansa ja yhteiskunta
- Asukasmäärä yht. 7 623 900
- Ulkomaalaisia 20,4%
Ikäryhmät
- alle 15-vuotiaita 16%
- 15-24-vuotiaita 15%
- 25-63-vuotiaita 54%
- yli 64-vuotiaita 15%
Eläkeikä
naiset 63v, -42 synt. ja nuoremmat 64v
miehet 65v
Keskim. elinikä
naiset 81v
miehet 74v
Naimisiinmenoikä
mies 29v
nainen 27v
Eroaminen
1/3 avioliitoista
Syntyvyys on pienentynyt, väkiluku kasvaa vain ulkomaalaisten maahanmuuton ansiosta. Työikäisten joukko pienenee, eläkeläisten joukko kasvaa.
Asuminen, elintaso
Naimisiin mennään suhteellisen myöhään, ennen perheen perustamista opiskellaan
ja hankitaan ammatti. Perheeseen kuuluu 1-2 lasta, suurempi lapsimäärä
merkitsee lisäkustannuksia. Perinteisesti pääasiassa naiset
huolehtivat kodista ja lapsista, miehet työskentelevät talon
ulkopuolella.
Yhä useampi nainen on kuitenkin jo
työelämässä (60%) ja yhä useampi mies huolehtii
taloudenhoidosta.
1-2 hengen talouksia on yhä enemmän, ennenkaikkea vanhempaa sukupolvea, myös
nuoret muuttavat kotoa varhain useasti jo 18-vuotiaina omaan
asuntoon.
Asunnot ovat isoja. Keskimääräinen asuinpinta-ala yli 45m2/henkilö
on maailmanennätys.
Kaikki sveitsiläiset eivät ole rikkaita
Ansiotaso on korkea, mutta samoin myös elinkustannukset. Sveitsi on rikas maa
ja useimmat sen asukkaista pystyvät elämään hyvin. Elämisen tyyli
on vaatimaton, rikkautta ei haluta näyttää.
Kaikki sveitsiläiset eivät ole rikkaita. Vain 2% asukkaista maksaa
omaisuusveroa vähintään 100 miljoonan Sfr omaisuudesta. Heidän
hallinnassaan on 42% koko maan omaisuudesta.
Muihin teollisuusmaihin verrattuna köyhyyttä on Sveitsissä vähän,
kuitenkin köyhyysrajan alapuolella (alle 1280 SFr/kk/yksittäistalous) elää
yli 10% kansasta, n 800 000. Yli puolet heistä on lapsipariskuntia. Köyhyydessä elää
pääasiassa alle 40-vuotiaita, yksinhuoltajia ja myös vanhuksia.
Sveitsiläinen nuoriso
90-luvun nuoriso hakee vapaa-aikaan elämyksiä.
Joka vuosi markkinoille ilmestyy uusia elämyksiä ja seikkailua sisältäviä
urheilulajeja. Työelämän arvot, nopeus, voima, tehokkuus,
dynaamisuus ja maksimisuorituskyky pätevät myös vapaa-ajan
aktiviteettien tarjontaan.
Vapaa-aika kiihdyttää kulutusstressiä. On ehdittävä olla kaikessa menossa
mukana.
Kansainvälistä nuorisokulttuuria seurataan myös tarkasti.
Samaan aikaan, kun toiset käyttävät vapaa-aikansa mahdollisimman aktiivisesti,
osa istuu yhä pitempään tv:n ääressä. Seikkailu-urheilubuumista huolimatta
kuuluvat traditionaaliset urheilu- ja ampumajuhlat yhä
vieläkin suurimpiin urheilutapahtumiin. Monet viihtyvät hyvin
tekniikan parissa, toiset hakevat luonnonelämyksiä tai
harrastavat maagisia rituaaleja. Elektroonisen median
kansainvälinen musiikki, samoinkuin kansanmusiikki löytää edelleen
kannattajansa.
Elämänarvojen tärkeysjärjestys
Osa nuorisosta hakee aina jotain uutta eikä näe
yhteiskunnan nopeaa kehitystä ongelmana, osa keskittyy traditionaaliseen
eikä halua minkään muuttuvan.
Vapauden lisääntyessä on myös väkivalta kaupungeissa lisääntynyt.
Huumeongelmien kasvaessa on huomattu etteivät läntisten
teollisuusvaltioiden kasvavat ongelmat myöskään työttömyyden
suhteen pysähdy rajalle. Työttömyys on noussut välillä
jo yli 5% lukuihin.
90-luvun nuoriso ei ole kiinnostunut vain rahasta ja vapaa-ajan
huvituksista. Yksityiselämä on keskipisteenä: perhe,
ystävät ja rakkaus. Vaikka kiinnostus politiikkaan ja
yhteisiin asioihin näyttää vähentyneen, otetaan
aktiivisesti kantaa konkreettisiin tavoitteisiin, luonnonsuojeluun
ja ihmisoikeuskysymyksiin.
Arvojen tärkeysjärjestys
kysely v.1994 15-24-vuotiaille
- terveys
- rakkaus
- perhe
- hyvät ystävät
- menestys ammatissa
- luonnon merkitys
- taloudellinen riippumattomuus
- vapaa-aika
- aktiivisuus yhteisiin asioihin
Tärkeimmät poliittiset ongelmat
kysely v.1995 15-30-vuotiaille
- työttömyys
- huumeet
- integraatio Eurooppaan
- ympäristönsuojelu
- vanhustenhoito
- ulkomaalaispolitiikka
- sukupuolinen tasa-arvo
Sveitsiläisen nuoren oikeudet ja velvollisuudet eri ikäkausina
- 6-15 v oppivelvollinen
- 14 v saa ajaa mopedilla
- 16 v saa itse päättää uskonnostaan
- 18 v täysi-ikäinen, joka voi
- mennä naimisiin
- äänestää, tulla valituksi
- allekirjoittaa vuokrasopimuksen
- allekirjoittaa kauppasopimuksen
- tehdä oman testamentin
- maksaa veroja
- saada ajokortin
- 19 v miehet aloittavat asevelvollisuutensa
Kansanluonne, nuorison arvio kyselyn mukaan
- yksitotinen, rikas, rehellinen 75%
- oikeudenmukainen 66%
- seuranhaluinen 40%
- tyytyväinen, optimistinen 40%
- eloisa, mielikuvitusrikas 20%
- suurpiirteinen 12%
"Sveitsiläiset (jos nimitystä voi käyttää, tarkoitan sillä
poliittisesti Sveitsiin kuuluvia) ovat epäilemättä
täsmällisiä, huolellisia, vastuuntuntoisia, mutta
myös tiukanhärkämäisiä. He ovat aktiivisia,
mutta asuinalueensa sisäpuolella he lukkiutuvat, koska haluavat
rauhaa. Voidaan kai sanoa, että he ovat uhranneet kaiken, jotta
he voisivat omistautua oman taloutensa täydelliseen hoitamiseen."
Charles-Ferdinand Ramuz (1878-1947)
Ranskankielisen Sveitsin merkittävin kirjailija.
Perinteiden kunnioitus
Monet näkevät sveitsiläisessä ahkeruudessa, maltillisuudessa ja
puolueettomuudessa calvinistis-protestanttisen etiikan vaikutusta, samoinkuin
ehkä maanläheisyys ja talonpoikaisuus osa katolista perinnettä.
Asukkaiden jakautuminen uskontojen mukaan
- protestantteja 50,4%
- roomalaiskatolisia 43,6%
- muita 6,0%
Perinteiden arvostus näkyy myös museoiden suuressa lukumäärässä. Useimmat Sveitsin yli 700 museosta ovat kotiseutumuseoita, jotka ovat tallentaneet paikkakunnan kulttuuria ja historiaa. Saavutukset säilytetään ja olemassaolevaa hoidetaan. Mietitään kaksi kertaa, ennenkuin jotain muutosta tehdään sekä yksityisessä että yhteiskunnan elämässä.
Asuinympäristö on vaikuttanut luonteenpiirteisiin
Alppialueiden pitkä talvi ja raaka ilmasto pakottivat muinoin
vuoristoseutujen asukkaita varautumaan ja säilömään.
Maassa ei kasvanut mitään ilman työtä ja jatkuvaa
ahertamista. Maasta ei löytynyt rikkauksia. Rakennus- ja viljelyskelpoista
maata laaksoissa oli vain rajallisesti, mikä pakotti säästäväisyyteen
ja jakamiseen. Kukkulat ja vuoret vaikeuttivat yhteydenpitoa, elettiin
keskenään ja autettiin toinen toisiaan.
Vaikka luonto ei pitkään aikaan enää ole rajoittamassa
elämistä samassa määrässä kuin ennen,
on suunnitelmallinen elämänasenne ja ahkeruus säilynyt.
Hoidetaan ja kehitetään sitä mikä katsotaan
hyödylliseksi ja huolehditaan siitä, että kaikki
pysyy järjestyksessä.
Tavoitteena on keskinkertaisuus, parempi pysyä ahkerana ja
huolellisena, kuin pyrkiä olemaan loistava ja omintakeinen.
Liiallisuutta ei arvosteta, kysyttyä on sovittelu ja myöntyväisyys.
"Haluamme Sveitsin pienen aktiivisen maan kuuluvan maailmaan.
Emme halua mitään sveitsiläistä alemmuudentunnetta,
ei mitään sveitsiläistä suuruudenhulluutta,
vaan haluamme Sveitsin, joka uskaltaa katsoa kasvoihinsa, Sveitsin,
joka ei arkaile muutosta, Sveitsin, joka etsii selviytymistien tämän
päivän ongelmiin tämän ajan keinoilla."
Max Frisch (1911-1991)
Sodanjälkeisen ajan merkittävimpiä saksankielisiä kirjailijoita.
Sveitsin liittovaltio
Sveitsin liittovaltio syntyi 1848. Sveitsissä on 26 kantonia ja
yli 2700 kuntaa.
2-kamarinen parlamentti
Ständerat
- 46 edustajaa
- 2 edustajaa jokaisesta kantonista
Nationalrat
- 200 edustajaa, jotka valitaan vaaleilla, kiintiöt kantonien
koon mukaan
- kokoontuu 4 x kolme viikkoa vuodessa
Bundesrat Hallitus
Liittohallituksessa on seitsemän ministeriä, joista yksi
vuorollaan toimii pääministerinä, samalla liittovaltion
presidenttinä.
Hallinto
Jokaisella kantonilla on oma perustuslaki, hallitus, parlamentti
ja oikeuslaitos. Hallintoautonomia ja päätösvalta
kantoneissa on suuri. Jokaisella kantonilla on mm. oma poliisilaitos
ja kantonit vastaavat myös itse koululaitoksesta ja terveydenhoidosta
sekä päättävät verojensa määrästä.
Toisessa kantonissa suoritettu lääkärin, tuomarin
tai opettajana tutkinto on hyväksytettävä ennen virkaan
pääsyä.
Kunta on pienin poliittinen hallintoyksikkö.
Teksti ja kuvat: Pentti Turunen
Tietolähde: Koordinationskommission für die Präsenz der Schweiz im
Ausland 1997