Sveitsi.fi: Ajankohtaista

Suomen ja Sveitsin välinen harjoittelijavaihto on ylittänyt jo keski-iän, ja on jo lähes kuusikymmenvuotinen. Sveitsiin pääsee harjoittelemaan esimerkiksi CIMO Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen kautta: harjoittelumahdollisuuksia on sekä saksan- että ranskankielisellä alueella. Mielenkiintoisia paikkoja tarjoavat mm. koulut kielenopetusharjoittelusta kiinnostuneille.

CIMOn sveitsiläisen yhteistyökumppanin Patricia Notterin, CH Jugend mukaan suomalaiset kielenopettajaharjoittelijat ovatkin sveitsiläisissä kouluissa erittäin haluttuja. Tarjolla on aina enemmän harjoittelupaikkoja kuin ehdokkaita. Koulujen opettajat yhdistävät suomalaisiin opettajaharjoittelijoihin erittäin korkean ammatillisen osaamisen.
Suomalaisharjoittelijoilta toivotaan jokapäiväiseen opetukseen uusia ajatuksia.

Näin ollen Patricia Notter toivoisikin aiempaa enemmän yhteistyötä sveitsiläisten ja suomalaisten opettajien välille, ja tietysti myös enemmän vieraiden kielten opetusharjoittelujaksolle Sveitsiin hakeutuvia suomalaisopiskelijoita tai vastavalmistuneita.

*Saila ja Maija hakeutuivat CIMOn kautta Sveitsiin*

Kielenopettajaksi valmistuneena, tosin tähänastisen elämäntyöni toisella elämänalueella suorittaneena, minua ovat aina kiehtoneet kielellisiin, koulutuksellisiin ja kulttuurisiin asioihin liittyvät erot ja yhtäläisyydet eri maissa. Olen ollut myös panemassa alulle CIMOn vieraiden kielten opetusharjoitteluohjelmayhteistyötä sveitsiläisten kanssa 2000-luvun alkupuolella, ja hoitanut tätä harjoitteluohjelmaa aina sen alkumetreiltä asti. Niinpä päätinkin haastatella kahta siinä mukana ollutta suomalaisharjoittelijaa, Saila Alanärää ja Maija Veijalaista. Saila harjoitteli Sveitsin ranskankielisellä alueella ja Maija saksankielisellä alueella.

*CIMO: Miksi kiinnostuit harjoittelusta Sveitsissä?*

Saila: Perheemme oli matkalla Euroopan halki autolla vuonna 2002. Ajoimme Sveitsin halki vain lyhyesti. Lumouduin matkalla maisemiin. Päätin, että tulen joskus takaisin kun unelmayhdistelmä löytyy.

Maija: Olin aikaisemmin ollut kesätöissä Etelä-Sveitsissä ja koin Sveitsiläisen mentaliteetin miellyttäväksi. Luonnollisesti päämotiivina oli Sveitsin koulusysteemiin tutustuminen ja varmuuden saaminen englannin opettamiseen saksaksi.

*CIMO: Miten valmistauduit harjoitteluusi Sveitsissä?*

Saila: Kävin koko syksyn Oulun yliopiston Café Linguassa ja ranskalaisten illanvietoissa ranskalaisten vaihtareitten kanssa.

Maija: Valmistauduin keräämällä kielenopetus- ja Suomi-materiaalia, sekä lukemalla englannin opetukseen tarkoitettua materiaalia saksaksi.

*CIMO: Mitä olet oppinut Sveitsissä tulevaan ammattiisi liittyen? Entä kieli- ja kulttuurikokemukset?*

Saila: Opin ennen kaikkea sen, että opettaja, joka kunnioittaa oppilaitaan, tulee paremmin toimeen oppilaiden kanssa. Sveitsissä noudatettiin opetussuunnitelmaa orjallisesti, mikä mielestäni ei ole hyväksi oppilaiden innostukselle. Lisäksi kieltenopiskeluun vaikuttaa olennaisesti autenttisen kielen kuuleminen.

Kieli oli minulle aika helppoa, sillä ranskankieli on mielestäni nopeammassa rytmissä ranskalaisilla. Kulttuurishokki tuli enemmän Suomeen tullessa: sveitsiläiset ovat kohteliaita ja avualiaita. Elämän rytmi oli erilainen, iltaisin löydettiin kuitenkin aina aikaa käydä lasillisella.

Maija: Koulumaailmasta voin mainita hyvän tunnelman. Oppilaat arvostavat sitä, kun tunnit on suunniteltu hyvin ja sitä kun heidän mielipiteensä otetaan huomioon. Aluksi jouduin kiinnittämään huomiota vastuunottamiseen, mm. ryhmätehtävät tuottivat vaikeuksia. Oppilaat olivat tottuneet valmiille sekä siihen että opettaja tulee luokkaan ja kertoo miten asiat ovat. Yhteistyöstä muodostui lopulta toimivaa ja oppilaat innostuivat eri menetelmistä, kun olin ensin selittänyt miksi joku asia tietyllä tavalla opetellaan. Vahva oppikirjasidonaisuus tutntui aluksi vaikealta, mutta ajan myötä siihen tottui.

Keski-Sveitsissä ihmiset puhuvat saksaa sveitsin murteella ja aluksi se tuntui vaikealta. Pystyin ymmärtämään alusta asti jotain, ja loppua kohti kommunikointi helpottui paljon. Isommissa ryhmissä kieli vaihtui helposti murteeksi. Sanoin usein, että haluan oppia ymmärtämään murretta, enkä koe sitä epäkohteliaana eleenä.

*CIMO: Miten sveitsiläinen koulumaailma, kielenopetus Sveitsissä eroaa suomalaisesta? Mistä pidit sveitsiläisessä tavassa opettaa kieliä?*

Saila: Opetussuunnitelmassa pitäydytään mielestäni liikaa. Lisäksi opettajat eivät korosta tarpeeksi autenttisen kielen kuuntelun j alausumisen tärkeyttä, sillä ranskankielisten opiskelijoiden englannin lausuminen on vaikeaa ja aksentti vahva. Ranskankielisellä alueella kaikkialta huomaa kieltenopetuksessa, että vaikka nuoret oppisivat englantia ja ymmärtäisivät se merkityksen kansainvälisessä kommunikaatiossa, se ei ole heidän mielestään niin tärkeää. Ranskankieliset protestoivat edelleen sitä, että heidän parasta kieltään ei ole hyväksytty maailmankieleksi. Se näkyy heidän oppimisasenteissaan.

Sveitsissä lukiossa pidin siitä, että vaihto-opiskelijat pitivät keskustelutunteja oppilaiden kanssa. Sveitsissä oli käytössä suullinen koe. Se oli toisaalta stressaava tilanne, mutta toisaalta hyödyllinen oppimiselle.

Maija: Kielten opiskelussa on rauhallisempi tahti kuin Suomessa. Oppilaiden on myös suoritettava pakollinen kieliharjoittelu ulkomailla. Muutenkin oppilaita ja opettajia kannustetaan vaihto-oppilastoimintaan. Kirjallisuuden käyttö vieraiden kielten opetuksessa oli ihailtavaa.

*CIMO: Mikä Sveitsissä mielestäsi suomalaiselle on helpointa, vaikeinta?*

Saila: Helpointa on kulttuurien samanlaisuus: kaikki tapahtuu ajoissa, säännöistä pidetään kiinni ja elämäntavat ovat melko samanlaisia. Arvot ovat melko samanlaisia ja työntekoa arvostetaan samalla tavalla kuin Suomessa. Perhekeskeisyys korostuu ehkä vähän enemmän. Vaikeinta kielen lisäksi olisi luultavasti byrokratia.

Maija: Sveitsi ei mielestäni aiheita kovin isoa kulttuurishokkia suomalaiselle, varsinkaan jos osaa saksaa tai ranskaa. Tieytysti sen ymmärtäminen, että Sveitsi on niin ”hajanainen” vie aikaa.

*Saila ja Maija haastattelivat sveitsiläisopettajia*

Tarjotakseni Tempus-lehden lukijoille vieläkin enemmän tietoa sveitsiläisestä koulumaailmasta ja sveitsiläisopettajien vieraitten kielten opetukseen liittyvistä ajatuksista, pyysin Sailaa ja Maijaa haastattelemaan vielä sveitsiläisiä opettajia.

Maija: Mitä veisitte maailmalle sveitsiläisestä tavasta opettaa kieliä? Olisiko sveitsiläisellä koululla jotain annettavaa suomalaiselle koululle?

Sveitsiläisopettajat:

En tiedä, josko meillä on jotain erityisesti mainitsemisen arvoista. Yleisesti ottaen voisi ehkä mainita pitkä kasvatustieteellisen, aina Pestalozziin ulottuvan perinteen. Oppilas, hänen pesonaallisuutensa kehittyminen ja hänen oppiminensa oppiaineen asettamassa yhteisössä ovat siinä keskiössä.

Sveitsiläisten puhekoe on hyvä, numeroa voi parantaa hyvillä puhetaidoilla. Puhekoetta on aikaa valmistella 10 minuuttia ja sen jälkeen koe kestää 10 minuuttia. Oppilaita arvostellaan sanaston, lausumisen, oikeakielisyyden ja sisällön perusteella.

Saila: Mikä olisi kiinnostavaa tietoa suomalaisille kieltenopettajille sveitsiläisestä koulutusjärjestelmästä ja vieraitten kielten/"kirjasaksan" opetuksesta siellä, myös versus kielten opetus Suomessa?

Sveitsiläisopettajat:

Sveitsissä kieltenopettajaksi opiskellaan vähemmän aikaa kuin Suomessa (2 vuotta).
Sen jälkeen on pakko harjoitella opettamista palkatta 2 vuotta. Kieltenopetuksessa painotetaan alusta asti puhumista.

Saila: Muuta kiinnostavaa Sveitsiin/sveitsiläiseen koulumaailmaan versus kansainvälisiin asioihin/eri Sveitsin kielialueisiin liittyen?

Sveitsiläisopettajat:

Opettajat ovat huomanneet, että kaksikieliset tai pelkästään saksalaiset puhuvat luonnostaan yleensä parempaa englantia kuin ranskalaiset. Hyvin harva oli kiinnostunut kuuntelemaan elokuvia englanniksi, vaikka ehdotin ranskankielisiä tekstityksiä tai tuttuja elokuvia.

Maija: Tunnetteko suomalaista koulutusjärjestelmää? Jos kyllä, mitä tiedätte siitä?

Sveitsiläisopettajat:

Arvostamme suuresti suomalaisten menestystä Pisassa, monet sveitsiläisopettajista haluavatkin luoda yhteyksiä Suomeen. Toisaalta se, että vaikkapa Sveitsi ei menestynyt Pisa-testeissä niin hyvin, ei mielestäni merkitse sitä ettei opetus täällä olisi hyvää. Sveitsissä olosuhteet ovat toiset kuin Suomessa, meillähän on paljon enemmän ulkomaalaistaustaisia oppilaita.

Tutkimusten mukaan Sveitsissä niin sanotusti vääristä ihmisistä tulee opettajia. Opettajiksi ruvetaan silloin, kun perheessä perinteisesti kaikki ovat opettajia tai kun ei huvita suorittaa yliopisto-opintoja. Toisaalta Sveitsissä opettajille maksetaan aika hyvin.

Suomessa opettajiksi haluaville on kova karsinta. Ja opettajankoulutus on korkeatasoista. Myös jatkokoulutusmahdollisuudet ovat Suomessa parempia kuin Sveitsissä.

jaana.mutanen@cimo.fi

CIMOn ja sen sveitsiläisen opettajavaihtoyhteistyökumppanin kautta välitetään myös tietoja opettavaihdosta kiinnostuneista opettajista.

www.cimo.fi
Kielenopettajaharjoittelu opiskelijoille tai vastavalmsituneille Sveitsissä,
kts. Kansainvälinen harjoittelu, Maaohjelmat, Sveitsi

Jaana Mutanen