Tell-museo keskiaikaisen tornin kivimuurien suojassa
Adler-majatalo on toiminut jo yli 400 vuotta
Josef Imholz tietää kylän historian
Bürglen-kylän jyrkät niityt turvaavat lehmille talviravinnon
Adler-majatalo on kylän asukkaiden kohtauspaikka arkena ja musiikkijuhlissa
Tellin asuinpaikaksi mainitaan Bürglen, Urin kantonissa, Klausen-solaan johtavan tien varrella, Altdorfin naapurissa. Yhteen kunnan vaakunaankin piirretyistä neljästä tornista on sijoitettu Tellin museo.
Tell-Museum
Vaikuttava määrä vanhoja dokumentteja, kuvia ja kirjoituksia alakerran näyttelytilassa kertoo jo kansallissankarin vuosisatoja kestäneen vaikutuksen sveitsiläisten aatemaailmassa nykyajan Sveitsiäkin muovanneessa kehityksessä.
Toisen kerroksen pienen auditorion säväyttävä multimediaesitys antaa elävän kuvan sankarin elämästä ja saa katsojan paremmin ymmärtämään yhteenkuuluvuutta Wilhelm Tellin ja vapautta sekä itsemääräämisoikeutta puolustavien sveitsiläisten kanssa.
Bürglen, historiallinen maalaisidylli
Urnerseen eteläpään teollisuusalue on kunnan asukkaitten tärkein työnantaja. Kuitenkin Bürglen keskusta on säilyttänyt maalaiskylän imagonsa, onhan siellä yli 60 maatalousyrittäjääkin, mikä on eniten koko kantonissa.
Pienen kirkkotorin keskellä on Tellin patsas. Tellskapelle 1500-luvulta, St. Peter und Paul-kirkko ja Tell-museo reunustavat toria. Viehättävä Gasthaus Adler viinirypäleitten peittämällä fasadillaan lämmittää tunnelman menneille vuosisadoille.
Yllättävä tuttavuus vaelluspolulla
Ilta on laskeutumassa, aurinko kultaa kylää ympäröivät korkeat alppihuiput, vielä on valoisaa aikaa pienelle kävelylle. Merkitty polku kiemurtelee kylän rinnettä ylös viehättävien, vanhaa tyyliä kunnioittavien uusien asumusten lomassa. Täällä on Wilhelm Tell astellut ja harjoitellut joustansa. Enää ei maantie pölise kitisevien ajorattaiden alla kavioiden kapseessa, maisema ei muuten kuitenkaan ole juuri muuttunut. Ruskeiksi paahtuneet kylää ympäröivien alppirinteiden maalaistalot vihreillä niityillään, kohiseva vuoristopuro laakson pohjalla ja kiireettömän rauhan täyttämä ilmapiiri on vaikuttava.
Vastaamme astelee ripeää askelta paikkakunnan asukas. Grüezi – mies tervehtii paikalliseen tapaan. Keskustelu alkaa säätilasta, haluamme tietää, missä on kylän lehmät, kun kellon ääniä ei ole kuulunut. Alppiniityillä koko kylän tuhatpäinen karja - miehen käsi heilahtaa vuoren huippuja osoittamaan. Siellä tuotetaan paikkakunnan arvokasta alppijuustoa. Syksyllä karja palaa juhlakulkueena taas talvinavetoihin alarinteille.
Mitä vieraat jo ovat kylässä nähneet, oletteko käyneet jo Gasthaus Adlerissa, siellä on hyvä ruoka?
Jatkoimme matkaa, jotenkin tuli Wilhelm Tell mieleen miehen ryhdikästä ja sympaattisen varmaa olemusta katsellessa.
Gasthaus Adler
Illan hämärtyessä istumme 1574 rakennetussa eräässä Urin kantonin vanhimmista majataloista. Tunnelma on ainutkertainen. Suurella pieteetillä nykyaikaistettu majatalo koristeellisine seinäpintoineen ei voinut olla parempi ympäristö maukkaan illallisen nauttimiseen. Ravintola toimii erinomaisena paikkana myös kylän kansanmusiikki– ja muissa perinteisissä juhlissa.
Ravintoloitsija kertoo vuokranneensa talon kylän urheilukaupan omistajalta. Harmahtavatukkainen herra - täyttää pian 80 – kysykää häneltä enemmän talon historiasta.
Menestynyt yrittäjä
Aamulla päätämme käydä vielä majatalon omistajaa tapaamassa.
Pienen kylän urheiluliike kahden kerroksen myyntitiloineen tuntuu ylimitoitetulta, varsinkaan, kun ei olla missään suuressa hiihtokeskuksessa.
Kysymme herra Josef Imholzia. Hetken odoteltuamme portaikosta astelee yllättäen niityllä tapaamamme mies kuin vanhoja tuttuja tervehtien. Kerrottuamme majatalon illallisesta, innostuu hän kertomaan koko perheen ja kylän historian. Pikkupoikana hän jo opasti turisteja Tell-kappelia katsomaan. Urheiluliikkeen kehitys pienestä kojusta koko Sisä-Sveitsin asiakaskuntaa palvelevaksi alan erikoisliikkeeksi oli kertomus sinnikkäästä sveitsiläisestä yrittäjyydestä ja peräänantamattomuudesta tämän päivän uhkia, kauppakeskuksia ja liikemaailman monopolisoitumista vastaan.
Vaikka liikkeen pyörittäminen jo oli siirtynyt lasten harteille, ei yksikään asiakas jäänyt vieläkään tervehtimättä – asiakassuhteet ovat kaiken perusta.
Kun seuraavan kerran tulette, vien teidät tuonne ylös rinteille, sinne on köysirata. Mutta ei sovita vielä tarkkaa aikaa, jos en ole enää täällä, seuraan teitä tuolta vielä ylempää. Silmän pilkahdus näyttää pilviä kohti.
Mutta mikä voima pitää teidät noin nuorekkaana – positiivisuus ja valmius aina uusiin ideoihin – luja kädenpudistus saattoi meidät matkaan. Wilhelm Tellin voima ja peräänantamattomuus elää sittenkin vielä.
Lisää tietoa Wilhelm Tellistä voit lukea eri kielillä tästä osoitteesta
Teksti ja kuvat