Heinänniittoa rinteessä
Lehmät tulevat syksyllä alas Alpeilta
Lehmä tulee Alpeilta iso kello kaulassa.
Olin Ennetbergillä, Glarusin kantonissa. Kylä ja tila kuuluu Ennendan kuntaan ja sijaitsee 937 m korkeudessa. Perheeseen kuuluu isäntä ja kolme poikaa, joista nuorin asuu isänsä kanssa. Vanhemmat pojat asuvat alhaalla Ennendassa äitinsä kanssa ja kävivät auttamassa heinätöissä viikonloppuisin ja tarvittaessa muulloinkin iltaisin. Isännän Ennendassa asuvat vanhemmat auttoivat myös heinänteossa.
Kylä on ihan oma maailmansa vuorten keskellä. Kotiovelta näkyy Glärnisch ja Wiggis ja niiden välistä Klöntal. Lehmänkellojen kilinä, helikopterin säksätys ja työkoneiden pörinä ovat hallitsevia ääniä. Koulubussi on ainoa yleinen kulkuneuvo, siksi joka talossa on auto. Nuorisolla ja vanhemmallakin väellä on kätevä pikku mopo, töffli, kulkuvälineenä. Isäntä ajaa maidon alas meijeriin vuoroaamuin naapurin kanssa. Siinä kyydissä pääsin vapaapäivänä alas ja iltaisin isäntä haki Glarusin asemalta. Muutaman kerran turvauduin apostolin kyytiin, jolloin matka alas kesti tunnin ja ylös puolitoista.
Tehtäviini kuului aamuisin lypsyastioiden pesu ja lannan luonti navetasta, ruoanlaitto, siivous, pyykkäys ja silitys sekä kasvimaan hoito. Sain keittää ihan mitä halusin, "kunhan on syötävää", ja muutenkin hoitaa talouden kuten halusin. Vasikanliha oli pääraaka-aine ja jonkin verran tein myös suomalaisia ruokia, mm. makkarakeittoa, kaalikääryleitä sekä leivoin kakkuja ja korvapuusteja. Omasta kasvimaasta saimme salaatit ja vihannekset lähes koko kesän. Heinätyöt olivat kuitenkin "Priorität Nummer 1". Niistä kerron tarkemmin myöhemmin.
Lehmiä hain laitumelta navettaan muutaman kerran, kun miehet olivat kauempana niittämässä. Hännän sitominen oli myös opittava tai tuli lehmän pesu! Opin tuntemaan lehmät nimeltä. Niitä oli kotona 6 ja kesähoidossa Heuboden alpilla 5. Kaksi hiehoa oli metsälaitumella talon yläpuolella. Lehmät oppivat ymmärtämään suomea, kun kävin niille höpöttämässä joka päivä. Alussa ne kyllä katsoivat kuin "lehmä uutta veräjää"! Lypsämään en opetellut, koska isännän mielestä työtä oli muutenkin riittävästi. Syyskuun viimeisellä viikolla kohtasin useita Alpabzugeja (lehmien tuonti pois alpeilta) - kymmeniä kukkasin koristeltuja lehmiä valtavat kellot kaulassa - se oli loppuhuipennus kaikin puolin hienolle kesälle. Viihdyin erittäin hyvin ja isäntäkin sanoi olevansa tyytyväinen!