Radioreportteri Mervi Leino matkalla haastateltavien kellokkaiden kanssa Engstligenalpille.
Kuva:Airi Känel
Erich on kuvassa lempilehmänsä Schwalben kanssa. Schwalbellakin on oma roolinsa radiodokumentissa.
Kuva: Mervi Leino
Erich ja Barbara Wäflerin alppimökki.
kuva: Mervi Leino
Radio-ohjelman vuoripaimenpariskunta Erich ja Barbara Wäfler.
kuva: Mervi Leino
Engstligenalp Berner Oberlandin vuoristossa
kuva: Mervi Leino
Yle Radio 1:ssä lauantaina 25.2. klo 14.05 alkaen ja
uusintana sunnuntaina 26.2. klo 22.05. Ohjelman kesto 45 min.
Toimittaja Mervi Leino.
Keskellä modernia ja kehittynyttä Sveitsiä piilee pala kulttuuriperintöä. Tätä perinnettä edustavat vuoripaimenet, jotka nousevat Alpeille karjansa kanssa joka kesä, vuosi toisensa jälkeen. Normaali, mukava elämä laaksossa vaihtuu yksinkertaiseen mutta kauniiseen alppiympäristöön. Erich ja Barbara Wäflerin elämässä Engstligenalp edustaa kotia ja vapautta. Idyllinen alppimökki lähes kahden kilometrin korkeudessa Berner Oberlandin vuoristossa on pitänyt heitä asukkainaan jo 22 kesää. Tärkeä perinne on saanut Wäflerin perheestä jatkajan.
Tamperelaisessa Radio Moreenissa toimituspäällikkönä työskentelevä Mervi Leino kertoo innostuneensa aiheesta jo opiskeluaikanaan Yliopistossa.
"Jo silloin se kiehtoi minua. Mutta oikea matka tuohon maahan oli jotain aivan uskomatonta. Kaikki se kauneus, kaikki se aitous ja erikoisuus tekivät minuun suuren vaikutuksen sekä kaupungissa että maalla. Viihdyin vuorilla hyvin, vaikka kärsinkin korkeanpaikankammosta"
Janne auttoi Schwitzerdützin tulkkina
- Tämän Sveitsi-ohjelman valmistelussa minua auttoi hyvä sveitsiläissuomalainen ystäväni Janne Känel ja hänen Sveitsissä asuva alunperin suomalainen äitinsä Airi Känel. He auttoivat minua etsimään vuoripaimenen. Janne ja Airi olivat myös mukanani Engstligenalpilla. Janne toimi tulkkina, koska halusin ehdottomasti saada Wäflerien aitoa murretta nauhalle. Itse pärjään hyvin saksalla, koska olen sitä yliopistossa opiskellut, mutta murteista sveitsinsaksaa ymmärtääkseni tarvitsin kyllä tulkin, kertoo Mervi Laine.
Faktatietoa
Alppimaanviljelyn merkitys
Noin viidesosa Sveitsin maaperästä on vain korkealla sijaitsevaa alppiniittyä. Vuosittain elää alpeilla 150 000 lehmää, 350 000 vasikkaa ja nuorta lehmää, 210 000 lammasta ja 33 000 vuohta. Alppilaiduntavien joukko on jo vuosia ollut vähenemässä. Alppimaanviljelyn merkitys ei kuitenkaan ole vähentynyt. Vuoristomaanviljelijät laiduntavat koko karjansa aina alppiniityillä, kun sensijaan laaksoista tulevat karjankasvattajat tuovat vain nuoren karjansa ylös alpeille.
Alppimaanviljelijöille on alppiniityillä laiduntaminen myös maidon hyödyntämisen kannalta tärkeää. Noin kolmasosa alppikarjankasvattajista ei voi kuljettaa maitoa ollenkaan meijeriin, vaan ruokkii sillä talven yli vasikoita, jotka keväällä viedään lihakarjana teurastamoon. Senvuoksi on mielekästä valmistaa alppiniityillä laiduntavien lehmien maito paikan päällä juustoksi ja voiksi. Työtä helpottaa myös, kun karja voi laiduntaa koko kesän niityillä, mikä tuo heinäaikana helpotusta navettatöihin.
Romanttisen alppimaailman elämän raadollista puolta ovat kuitenkin edelleenkin ankarat suurelta osin käsityövälineillä tehtävät maanviljelystehtävät, heinänkorjuu ja maanviljelystuotteiden valmistaminen. Jyrkät vuorenrinteet eivät mahdollista koneiden käyttöä. Monen vuoristomaanviljelijän pelastus on lisäansioiden löytäminen matkailusta tai omien tuotteiden markkinoinnista.
Tietolähde:
www.landwirtschaft.ch/