Beckenriedin kylä sijaitsee Vierwaldstätter-järven rannalla
Taru Pohtola Beckenriedin lähivuorten lumikenkäreitillä.
Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO välittää
opiskelijoita ja vastavalmistuneita opintoihin
liittyvään harjoitteluun, esimerkiksi Sveitsiin.
Sveitsissä harjoittelupaikkoja on tarjolla erityisesti
humanisteille ja yhteiskuntatieteilijöille
julkisella sektorilla ja kaupallisen sekä teknisen
alan opiskelijoille yrityksissä. Vieraitten kielten
opettajiksi valmistuville tarjotaan
harjoittelupaikkoja Sveitsin eri kielialueilta.
Opiskelijan tai vastavalmistuneen aineyhdistelmässä
tulisi olla englannin kielen lisäksi saksa, ranska tai
italia. Hakuaika harjoitteluun Sveitsissä on
vuosittain 15.1.-15.2. Lisätietoja löytyy CIMOn
webbisivuilta www.cimo.fi
Tässä Tarun kertomus hänen opettajakokemuksistaan
Sveitsissä...
Opettajana Beckenriedissä - kauniimpaa työympäristöä on varmasti vaikea löytää.
Saksan ja englannin kielen opettajaksi valmistumiseni jälkeen halusin saada työkokemusta ulkomailta. Kiinnostuin CIMOn kielten opettajille suunnatusta kansainvälisestä harjoittelusta, joka antaisi mahdollisuuden työskennellä opettajana Sveitsissä. Hain paikkaa toiveikkaana ja olin erittäin iloinen, kun tieto harjoittelupaikasta varmistui kesäkuun alussa 2004. Työ alkaisi vuoden 2005 tammikuussa ja yksi unelmistani oli toteutumassa!
Kokemuksia opettajana
Vuoden vaihtuessa matkasin kohti alppimaata. Määränpääni oli pieni vajaan 3000 asukkaan Beckenriedin kylä, joka sijaitsee jylhissä maisemissa Appien juurella Vierwaldstättersee-järven rannalla. Ihastuin paikkaan ensi näkemällä. Kauniimpaa työympäristöä on varmasti vaikea löytää.
Harjoittelukouluni vastasi suomalaista yläkoulua (ylästetta). Koulun ilmapiiri oli hyvin kotoisa, mihin vaikutti varmasti se, että koulu oli suhteellisen pieni. Oppilaita oli noin 100 ja opettajia noin kymmenen. Kaikki ottivat minut lämpimästi vastaan ensimmäisestä päivästä lähtien.
Harjoitteluohjelmalleni ei ollut mitään tarkkoja ohjeita, joten sain koulun kanssa päättää harjoittelun kulusta paljolti itse. Olin ollut kesästä lähtien yhteydessä kouluun sähköpostitse, mutta tarkasta ohjelmasta sovimme vasta saavuttuani maahan.
Pari ensimmäistä viikkoa vierähti tutustuessa kouluun, ihmisiin ja seuratessa opetusta. Hyvin pian sain kuitenkin myös itse astua opettajan rooliin. Pidin tunteja toisinaan yhdessä toisten opettajien kanssa, toisinaan itsenäisesti. Harjoittelu avasi paljon uusia näkökulmia opetukseen ja sain aloittelevana opettajana myös arvokasta opetuskokemusta. Olin enimmäkseen mukana englannin kielen tunneilla, mutta sain ottaa osaa myös saksan, historian ja maantiedon opetukseen. Tämä toikin vastaan mielenkiintoisia tilanteita ja haasteita. Harvoin olen joutunut selittämään tulivuoren toimintaa saksaksi tai saanut neuvoa kielioppitehtävissä saksaa äidinkielenään puhuvia! Normaaliopetuksen lisäksi pidin lähes joka luokalle tunteja Suomesta ja osallistuin luonnollisesti myös koulun muuhun toimintaan. Esimerkiksi talven ollessa parhaimmillaan koko koulu suuntasi joka tiistai-iltapäivä kylän omille vuorille laskettelemaan, lumikenkäilemään ja kelkkailemaan. Vuorilla vietin aikaani paljon myös vapaa-ajallani.
Sveitsiläistä kouluarkea
Opetus Beckenriedissä vaikutti kaikin puolin hyvin samanlaiselta kuin suomalaisessa koulussa. Varustetaso on samankaltainen kuin kotimaassamme, oppikirjat ja välineet oppilaat saavat koululta. Opetusmetodit ovat oppilaslähtöisiä. Suurin ero on siinä, että Sveitsissä ”yläkoulutasolla” opettajat opettavat, ei vain yhtä tai kahta, vaan neljää viittäkin eri ainetta. Opettajilla on näin ollen vielä yläkoulussakin eräänlainen luokanopettajan rooli.
Koulujärjestelmästäkin löytyy eroja. Sveitsissä koululaiset jaetaan menestyksensä perusteella kuusivuotisen alakoulun (ala-asteen) jälkeen eri kouluihin. Ylioppilastutkintoon tähtäävässä ”Gymnasiumissa” on kova taso ja sinne pääsee vain pieni osa oppilaista. Suurin osa oppilaista jatkaa ammatillisiin jatko-opintoihin suunnatuissa kouluissa. Harjoittelukoulunikin oli juuri tällainen.
Eroja Suomen ja Sveitsin koulujen arkipäivässä on myös koulupäivän ja kouluvuoden rakenteessa. Sveitsiläinen koulupäivä on jaettu kahteen osaan: aamupäivän ja iltapäivän tunteihin. Koulu alkaa aamulla klo: 7.45 ja jatkuu puoleen päivään, jonka jälkeen oppilaat lähtevät kotiin lounaalle. ”Mittagspausen” jälkeen koulu jatkuu puoli kahdesta usein jopa klo: 17 saakka. Tunteja erottaa muutama lyhyehkö välitunti. Tämä tuntui varsinkin aluksi kovin ”pitkältä” koulupäivältä, mutta luulen, että puolentoista tunnin ”hengähdystauko” antoi sekä oppilaille että opettajille uutta energiaa iltapäivän tunneille.
Samoin kouluvuosi on jaettu Sveitsissä pienempiin osiin kuin Suomessa. Kouluvuoden aikana oppilaat viettävät syysloman, hiihtoloman sekä pääsiäisloman, jotka kaikki ovat kahden viikon mittaisia. Kesäloma, joka alkaa heinäkuussa kestää kuusi viikkoa. Suomen kahden ja puolen kuukauden mittainen kesäloma aiheutti (kateellista) ihmetystä.
Switzerdütsch
Se ihana murre. Asuin maan saksankielisellä alueella ja yksi ehkä Sveitsin silmiinpistävimmistä tai paremminkin ”korviinpistävimmistä” piirteistä on paikallisten kieli. Olin asunut aiemmin opiskelujen ja työharjoittelun merkeissä Saksassa, jossa olin omaksunut enemmän tai vähemmän ”kirjakielisen” saksan kielen taidon. Sveitsiläisten keskenään puhumat murteet ovat kuitenkin jotain aivan muuta! Ensimmäisten viikkojen aikana puheen ymmärtäminen oli lähes toivotonta lauseiden arvailua. Hauskaa oli kuitenkin huomata, kuinka murteen salat alkoivat hiljalleen aueta ja itsekin omaksui uusia fraaseja. Kaikesta huolimatta kommunikaatiossa ei ole saksaa osaavalla vaikeuksia, sillä ihmiset osaavat toki myös kirjakieltä ja vaihtavat kyllä sille, kun huomaavat, että et ole paikallinen!
Opettajaharjoitteluun lähtevän on hyvä tietää, että opetus kouluissa on saksan kirjakielellä. Sveitsiläiset tuntuvat olevan kaiken kaikkiaan hyvin kielitaitoista kansaa. Neljä kotimaista kieltä, saksa, ranska, italia ja retoromania, varmasti vaikuttavat siihen. Saksankieliset oppivat koulussa englannin lisäksi ainakin ranskaa.
Asuminen ja vapaa-aika
Asumisen järjestely hoitui koulun puolesta. Pienessä kylässä kätevimmäksi vaihtoehdoksi osoittautui asua isäntäperheen luona. Vaikka ennen lähtöä itsenäisesti asuminenkin houkutti, olen erittäin tyytyväinen asumisjärjestelyihin. Yhteiselo sujui paremmin kuin hyvin ja meistä tuli hyvät ystävät. Perhe näytti ja opetti maastaan minulle paljon. Sain kulttuurista myös varmasti paljon enemmän irti, kun sain elää arkea sveitsiläisittäin, ei vain suomalaisittain Sveitsissä.
Myös koulun kautta tutustuin moniin ihmisiin ja maantuntemukseni ja kulttuurin tuntemukseni parantuivat huimasti. Sveitsiläiset kertovat mielellään ja ylpeänä maastaan. He osoittautuivat erittäin vieraanvaraisiksi ja ystävällisiksi ihmisiksi. Esimerkiksi kyläläiset tervehtivät aina kaduilla, niin tuttuja kuin ventovieraitakin.
Maa on kokoonsa nähden uskomattoman monipuolinen, niin kielellisesti, kulttuurillisesti kuin maantieteellisestikin. Sveitsissä on paljon erilaista nähtävää ja hyvin erilaisia upeita maisemia pienten välimatkojen päässä, joten kannattaa ehdottomasti tutustua maahan laajemminkin. Parissa tunnissa olet lumisten vuorten keskeltä palmujen alla ”italialaisessa tunnelmassa”.
Palasin huhtikuussa takaisin kotimaahani monia kokemuksia ja ystäviä rikkaampana. Itselleni harjoittelusta lumisessa alppikylässä jäi unohtumattomat muistot – se oli ehdottomasti eräs parhaimmista ulkomaankokemuksistani ja mitä innostavin alku opettajan uralleni. CIMOn kautta harjoittelu oli järjestetty erittäin sujuvasti.
Lisätietoja Beckenriedistä www.tourismus-beckenried.ch/
Juttu on ilmestynyt vuoden 2005 loppupuolella
Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen CIMOn
webbisivuilla: www.maailmalle.net