Nina Vallila
Nina Vallila
Paikallisten käytöstapojen ja kulttuurin tuntemus helpottavat sopeutumista sveitsiläiseen työympäristöön, toteaa Nina Vallila, joka on tutkinut Sveitsissä työskentelevien suomalaisten kokemuksia sikäläisestä viestintäkulttuurista. Tutkimus on osa Helian liiketalouden ammattikorkeakouluun tehtyä opinnäytetyötä, joka on toteutettu Sveitsin Ystävät Suomessa –seuran toimeksiantona. Aihevalinta sujui varsin luontevasti, sillä Nina Vallila on itsekin työskennellyt Sveitsissä jo muutaman vuoden ajan.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mitkä viestintäkulttuuriin liittyvät tekijät tukevat suomalaisen työntekijän asettumista sveitsiläiseen työyhteisöön. Tärkeimpänä tavoiteena oli koota sveitsinsuomalaisten kokemuksia tietopaketiksi, josta olisi mahdollisimman paljon käytännön hyötyä Sveitsiin töihin tuleville suomalaisille.
Tutkimuksen kohderyhmä
Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat Sveitsiin aikuisiässä muuttaneet suomalaiset, joilla on kokemusta työskentelystä jossain Sveitsin saksankielisessä kantonissa. Koska Sveitsi on monikulttuurinen, usean kieliryhmän maa, ei sitä viestintäkulttuuria tutkittaessa voi tarkastella yhtenä kokonaisuutena. Tästä syystä ranskan-, italian- ja retoromaniankielisillä alueilla työskennelleet suomalaiset rajattiin tutkimuksen ulkopuolelle.
Sveitsinsuomalaisten haastattelut olivat oleellinen osa tutkimusaineiston hankintaa.
Ensimmäisessä vaiheessa haastateltiin kahdeksaa Sveitsissä työskentelevää suomalaista, minkä pohjalta kartoitettiin tutkimusaiheeseen liittyviä keskeisiä teemoja. Näiden esihaastatteluiden jälkeen toteutettiin laaja lomakekysely, johon osallistui 151 kohderyhmän jäsentä. Tutkimustavoitteen kannalta oli erittäin ilahduttavaa, että vastauksia saatiin näin paljon. Kyselyn mielenkiintoisinta antia olivat suomalaisten kokemukset asioista, jotka olivat alussa tuntuneet vierailta, sekä neuvot, joita he antoivat uusille Sveitsiin tulijoille.
Sveitsinsaksan ymmärtäminen helpottaa sopeutumista
Vastauksista kävi ilmi, että Sveitsiin muuttajalle on suurta hyötyä vankasta saksan kirjakielen taidosta. Tärkeänä neuvona annettiin kuitenkin, että kannattaa mahdollisimman nopeasti opetella ainakin ymmärtämään sveitsinsaksaa. Murteen puhumaan oppimista ei pidetty kovin oleellisena, joskin sen osaamisen uskottiin tuovan lisäetua.
Maassa maan tavalla
Moni tutkimukseen osallistunut opasti käyttäytymään maassa maan tavalla. “Ensin on syytä katsella ja kuunnella, synnyttää luottamus ja sitten vasta on hiljalleen aika muutoksille ja omille mielipiteille”, tiivisti yksi vastaajista. Sveitsiläiseen tapakulttuuriin tottuminen näyttää tutkimustulosten perusteella luontuvan suomalaisilta suhteellisen helposti, mutta heidän olisi silti hyvä kiinnittää erityistä huomiota muutamiin suomalaisista poikkeaviin käyttäytymisnormeihin.
Tervehtiminen paljastaa
Suomalaiset ovat tervehtiessään varsin vähäeleisiä ja niukkasanaisia, mutta Sveitsissä tervehtimistilanteisiin liittyy paljon rituaaleja ja erilaisia fraaseja. Arvoasteikossa korkeampi päättää, kätelläänkö vai ei. Lisäksi vanhempi ojentaa aina ensin käden nuoremmalle ja isäntä vieraalle. Keskustelukumppania katsotaan suoraan silmiin, sillä harhailevaa katsetta pidetään epäkohteliaana. Sveitsiläiset kättelevät yleensä tavattaessa ja hyvästeltäessä ja tervehdittävää puhutellaan aina nimeltä. Tutkimus osoitti, että suomalaiset tottuvat erityisen hitaasti nimenomaan tähän nimeltä puhutteluun.
Ruokapöydässä kuuluu hyviin tapoihin toivottaa hyvää ruokahalua, "en Guete", jopa ravintolan naapuripöydässä istuville muille asiakkaille. Kun joku aivastaa, sanotaan hänelle mahdollisimman nopeasti "Gesundheit" eli terveydeksi. Näin välttää antamasta epäkohteliaan kuvan itsestään. Hyvät ystävät tapaavat vaihtaa keskenään poskisuudelmia tavattaessa ja hyvästeltäessä. Niiden oikeaoppinen järjestys on ensin vasemmalle, sitten oikealle ja vielä kerran vasemmalle poskelle.
Miesten ja naisten välillä on selkeä työnjako
Vaikka sveitsiläisen naisen asema on tunnetusti erilainen kuin Suomessa, näytti monelle kyselyyn osallistuneelle silti tulleen yllätyksenä, kuinka paljon vaikeampaa naisen on Sveitsissä sovittaa yhteen työ ja perhe kuin Suomessa. Työn ja lasten yhteensovittaminen on sveitsiläiselle naiselle kuitenkin lähes mahdoton yhtälö, sillä hänellä ei ole samanlaista sosiaalista tukiverkkoa, kuin suomalaisella kanssasisarellaan. Äitiysloman pituus on Sveitsissä vain 14 viikkoa, minkä jälkeen naisen on palattava takaisin töihin tai luovuttava työpaikastaan. Äitiä tarvitaan kotona, koska lasten hoitopaikat ovat kiven alla ja kouluikäiset lapset tulevat kesken koulupäivän kotiin lounaalle.
Suomalaiset sopeutuvat melko vaivattomasti
Tutkimustulosten perusteella voi todeta, että suomalaiset hyväksytään helposti ja heitä pidetään ahkerina ja helposti sopeutuvina työntekijöinä Sveitsissä. Sveitsiläisten suomalaisia kohtaan tuntema sympatia ja suomalaisten hyvä maine ovat monen kyselyyn osallistuneen mielestä mainio lähtöasetelma Sveitsiin muuttajalle. Ripaus lisää itseluottamusta ja omatoimisuutta ei kuitenkaan olisi heille pahitteeksi. Kritiikkiä kehotettiin sietämään ottamatta sitä turhan henkilökohtaisesti, sillä se kohdistuu yleensä vain itse työsuoritukseen. Suomalaisten olisi myös hyvä ottaa huomioon, että sveitsiläiset eivät ole luonteeltaan niin suorasukaisia kuin suomalaiset, vaan että heillä on usein tapana esittää sanottavansa kiertoteitse tai pehmentäen.
Tutkijan tavoite
Nina Vallila toivoo, että hänen opinnäytetyönsä antaa hyödyllisiä eväitä Sveitsiin muuttoa valmistelevalle suomalaiselle ja auttaa sopeutumaan joustavammin uuden kotimaan viestintäkulttuuriin. Tutkimustulosten mukaan suomalaisilla ei onneksi ole suurempia vaikeuksia kotiutua Sveitsiin, kunhan matkassa on mukana aimo annos kielitaitoa, maan tapojen tuntemusta ja avoimen joustavaa mieltä vieraan kulttuurin kohtaamiseen.
Suuret kiitokset Nina Vallilalle arvokkaasta tutkimustyöstä. Tutkimusraportti “Sveitsiläisen työyhteisön viestintäkulttuuri - Suomalaisten kokemuksia Sveitsissä työskentelystä” on kokonaisuudessaan luettavissa tästä